Eek! or Kya! : Differences in professional and amateur translations of Yuu Watase’s manga Fushigi Yuugi Genbu Kaiden

Abstract

Amatöörikääntäjät ovat kääntäneet mangaa eli japanilaisia sarjakuvia ja levittäneet niitä (laittomasti) jo vuosikymmeniä. Tätä kutsutaan skanlaatioksi, ja se on fanien keskuudessa edelleen suosittua mangan globaalista menestyksestä ja yhä paremmasta saatavuudesta huolimatta. Se on myös otollinen väylä, jonka kautta tutkia multimodaalisen teoksen amatöörikääntämistä.

Länsimaiselle yleisölle käännettäessä amatööri- ja ammattikääntäjillä on ollut erilaisia lähestymistapoja mangan kääntämiseen etenkin lähdetekstin “vieraan” osan säilyttämisen suhteen. Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia tätä suhdetta identifioimalla ja analysoimalla isoimpia eroja, jotka esiintyvät amatööriryhmän ja ammattilaisen tekemien käännösten välillä. Käännösten lähdeteos on Yuu Watasen teini-ikäisille tytöille suunnattu fantasiaromanssimanga Fushigi Yuugi Genbu Kaiden ja tutkielmassa tarkastellaan teoksen toista lukua. Erojen luokittelu pohjautuu Sebastian Anderssonin (2022) kehittämään luokitelluun kandidaatintutkielmassan, jossa hän vertailee amatööri- ja ammattikäännöksiä toisesta mangasarjasta keskittyen myös vieraannuttamiseen ja kotouttamiseen, jotka perustuvat Lawrence Venutin (1995) kehittämään teoriaan.

Tutkielmassa käytetään tekstistä kolmea versiota: alkuperäinen japanilainen, amatöörikäännös sekä lisensoitu ammattikäännös. Tekstejä tarkasteltiin samanaikaisesti, ja niistä löytyneet eroavaisuudet kirjattiin Excel-taulukkoon. Sen jälkeen eroavaisuudet luokiteltiin ja analysointiin, jotta nähtäisiin kumpaa käännösstrategiaa (vieraannuttamista tai kotouttamista) käännökset suosivat, jos kumpaakaan. Tuloksista kävi ilmi, että amatöörikäännöksessä suosittiin vieraannuttamista muun muassa käyttämällä lainauksia ja sanasanaista kääntämistä ja imitoimalla japanilaisia lauserakenteita siinä, missä ammattikäännöksessä käytettiin kotouttamista vähäisesti mutta amatöörikäännöstä enemmän. Ammattikäännös keskittyi myös yleisesti enemmän kohdetekstin koheesioon ja luettavuuteen, kun amatöörikäännöksessä oli huomattavasti enemmän virheitä. Tulokset olivat samassa linjassa Anderssonin (2022) tutkimuksen kanssa. Tämä voisi tarkoittaa jompakumpaa (tai kumpaakin) seuraavista: joko mangan amatöörikääntäjillä on erilaiset motiivit verrattuna ammattikääntäjiin tai vieraannuttaminen on käännösstrategiana amatöörille joko helpompi tai saavutettavampi kuin kotouttaminen.