Sosiaalisesti rakentuva eurooppalainen identiteetti : tekijät suomalaisten eurooppalaisen identiteetin taustalla

Abstract

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan suomalaisten eurooppalaista identiteettiä. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, mitkä tekijät ennustavat eniten sitä, että henkilö kokee olevansa eurooppalainen eli omaavansa eurooppalaisen identiteetin. Tutkielmassa keskitytään erityisesti sosioekonomisen aseman merkitykseen, sillä korkealla sosioekonomisella asemalla on havaittu olevan merkittävä vaikutus eurooppalaiseen identiteettiin samaistumisessa. Tutkielma pyrkii siis selvittämään, onko eurooppalainen identiteetti myös Suomessa eriarvoistunut identiteetti. Tämän lisäksi selvitettiin, kuinka ikä, koettu yhteiskuntaluokka sekä mielipide Suomen EU-jäsenyydestä vaikuttavat eurooppalaiseen identiteettiin samaistumiseen.

Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii kollektiivisen identiteetin käsite sekä käsitys eurooppalaisesta identiteetistä sosiaalisesti rakentuvana kollektiivisena identiteettinä. Kollektiivisella identiteetillä viitataan jonkin ryhmän yhteiseen identiteettiin, joka rakentuu ryhmän jäsenten välisissä sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa. Keskeisenä teoriana analyysin taustalla on Fligsteinin (2008) eurooppalaiseen identiteettiin samaistumisen taustatekijät.

Tutkielman aineistona toimii Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n tuottama Arvo- ja asennetutkimus keväältä 2024 ja metodina käytetään logistista regressioanalyysia. EVA:n arvo- ja asennetutkimukset pyrkivät kartoittamaan suomalaisten arvoja ja asenteita erinäisiä yhteiskunnallisia ilmiöitä tai kysymyksiä kohtaan. Aineisto on kvantitatiivinen kyselytutkimusaineisto ja sen analyysi on toteutettu IBM SPSS Statistics -ohjelman avulla. Aineisto on kerätty ositetulla satunnaisotannalla ja se on painotettu edustamaan Suomen 18–79-vuotiasta väestöä.

Tutkimuksen keskeisimpänä tuloksena havaittiin, että tärkeimpänä tekijänä suomalaisten eurooppalaiseen identiteettiin samaistumisessa vaikutti vastaajan myönteinen suhtautuminen maamme EU-jäsenyyteen. Tämä osoittaa sen, että eurooppalaisen identiteetin katsotaan olevan vahvasti yhteydessä Euroopan unioniin. Tämän lisäksi merkittävä vaikutus oli vastaajan koetulla yhteiskuntaluokalla, sillä samaistuminen eurooppalaisuuteen oli todennäköisintä korkeimmissa koetuissa yhteiskuntaluokissa. Toisaalta todellisella tulo- ja koulutustasolla ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta vastaajan eurooppalaiseen identiteettiin, mikä asettaa tulokset hieman ristiriitaan aiempien tutkimusten kanssa. Eurooppalainen identiteetti ei siis tutkielman mukaan ole yhtä syvästi luokka-aseman mukaan kansaa jakava voima, kuten aiemmin on havaittu, mutta yhteys korkeamman sosioekonomisen aseman ja eurooppalaisen identiteetin välillä on havaittavissa.