Esihenkilön eettinen johtaminen ja organisaatiokulttuuri hyvinvointialueilla

Abstract

Soteuudistuksen myötä hyvinvointialueet muodostuivat 2023, jolloin pelastustoimi, sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät pois kunnilta ja kuntayhtymiltä. Useilla hyvinvointialueilla, kuten Laphalla ja Ekhvalla, on heikon taloustilanteen vuoksi pyritty säästämään yhteistoimintaneuvotteluilla. Henkilöstöresurssien puutteellisuuden ilmetessä joutuvat työntekijät tekemään eettisiä valintoja. Valintojen arvioiminen perustuu työntekijöiden käsitykseen oikeasta ja väärästä, jossa organisaatiokulttuuri ohjaa valintojen tekemistä. Eettinen johtaminen on osa eettisen organisaatiokulttuurin toteutumista, sillä työntekijät ottavat mallia johtajan toiminnasta.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia, miten hoitajat kokevat esihenkilön johtamisen eettisyyden osana eettistä organisaatiokulttuuria. Tutkimusaineisto koostui neljästä teemahaastattelusta, jotka toteutettiin korkeakoulutetuille hoitoalanammattilaisille. Aineisto analysoitiin käyttäen teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kokemus esihenkilön eettisestä johtamisesta tukee eettistä organisaatiokulttuuria. Näiden toteutuminen oli myös yhteydessä vähäisempään eettisen kuormituksen kokemukseen hoitoalanammattilaisilla. Eettisen kuormituksen kokemus oli yhteydessä kokemukseen heikosti toteutuvasta eettisestä organisaatiokulttuurista ja esihenkilön epäeettisestä johtamisesta.

Esihenkilön epäeettisen johtamisen kokemusta selittivät muun muassa kokemukset vähäisistä henkilöstöresursseista ja esihenkilön fyysisestä kaukaisuudesta. Tällöin henkilöstöresurssien lisääminen, sekä esihenkilön toimipisteen tuominen lähemmäs yksikön toimintaa voisivat lisätä eettisen johtamisen kokemusta. Tämä voisi myös edistää eettisen organisaatiokulttuurin toteutumista, joka vähentäisi myös hoitajien eettisen kuormituksen kokemusta.