The Role of Epstein–Barr Virus Serology in Human Papillomavirus Infection Outcomes in Finnish Families
Rinne, Sanni (2026)
Rinne, Sanni
Tampere University
2026
Lääketieteen, biotieteiden ja biolääketieteen tekniikan tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Medicine, Biosciences and Biomedical Engineering
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2026-02-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-4384-2
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-4384-2
Tiivistelmä
Noin 1,5 miljoonaa syöpätapausta (≈8 %) liittyy vuosittain virusten aiheuttamaan onkogeneesiin. Näistä syöpää aiheuttavista viruksista merkittävin on ihmisen papilloomavirus (human papillomavirus, HPV), jonka aiheuttamista infektioista suurin osa on ohimeneviä, mutta jonka pitkäaikaiset infektiot lisäävät riskiä syövän synnylle. Niiden taustalla vaikuttavat erilaiset ympäristö- ja käyttäytymistekijät kuten seksuaalinen käyttäytyminen ja tupakointi, mutta myös mahdollisesti muut patogeenit, kuten Epstein-Barrin virus (EBV). EBV on laajalle levinnyt herpesvirus, joka on tunnettu roolistaan mononukleoosissa sekä tietyissä syövissä. HPV:hen liittyvien suunielusyöpien määrä on kasvanut viime vuosikymmeninä, mutta niiden etiologinen yhteys virukseen on selvästi heikompi kuin kohdunkaulansyövässä, mikä viittaa muiden altistavien tekijöiden, kuten muiden patogeenien, merkitykseen.
Tämä väitöskirja on osa suomalaista perhekohorttitutkimusta (Finnish Family HPV Study) ja tarkastelee neljän eri EBV antigeenin serologiaa sekä niiden yhteyttä pitkäaikaisiin HPV-infektioihin. Tutkimuksessa selvitimme riskitekijöitä korkeille EBV vasta-aineille sekä niiden yhteyksiä suun ja genitaalien HPV-infektioihin vanhemmilla. Tarkastelimme myös EBV-vasta-aineiden kehitystä sekä niiden kytköksiä HPV-infektioihin lapsilla ensimmäisten kolmen elinvuoden ajan.
Tulosten mukaan lähes kaikki, jopa yli 98 %, suomalaisista aikuisista ovat EBV-seropositiivisia. Sen sijaan EBV infektiot alle 3-vuotiailla ovat suhteellisen harvinaisia, ja vain noin viidesosa lapsista saa serologialla varmistettavan EBV infektion ennen kolmatta ikävuotta. Vanhempien atopia oli yhteydessä heidän kohonneisiin EBV-vasta-ainetasoihinsa ja isän korkea koulutustaso oli yhteydessä alhaisempaan riskiin saada varhaislapsuuden EBV-infektio. Korkeat EBV-vasta-aineet lisäsivät riskiä pitkäaikaisiin HPV-infektioihin isillä, mutta äideillä vastaavaa yhteyttä ei havaittu. Lapsuuden EBV-infektio ei lisännyt HPV-infektioiden riskiä kolmen ensimmäisen elinvuoden aikana.
Vaikka selkeää näyttöä EBV:n vaikutuksesta HPV:n taudinkulkuun ei saatu, havaitsimme kuitenkin huomionarvoisia tuloksia liittyen korkeiden EBV-vasta-aineiden vaikutuksesta suomalaisten miesten suun HPV infektioiden pitkittymiseen. Tulokset korostavat EBV:n mahdollista roolia HPV-infektioiden pitkittymisessä ja tukevat jatkotutkimuksen tarvetta näiden virusten vuorovaikutuksesta.
Tämä väitöskirja on osa suomalaista perhekohorttitutkimusta (Finnish Family HPV Study) ja tarkastelee neljän eri EBV antigeenin serologiaa sekä niiden yhteyttä pitkäaikaisiin HPV-infektioihin. Tutkimuksessa selvitimme riskitekijöitä korkeille EBV vasta-aineille sekä niiden yhteyksiä suun ja genitaalien HPV-infektioihin vanhemmilla. Tarkastelimme myös EBV-vasta-aineiden kehitystä sekä niiden kytköksiä HPV-infektioihin lapsilla ensimmäisten kolmen elinvuoden ajan.
Tulosten mukaan lähes kaikki, jopa yli 98 %, suomalaisista aikuisista ovat EBV-seropositiivisia. Sen sijaan EBV infektiot alle 3-vuotiailla ovat suhteellisen harvinaisia, ja vain noin viidesosa lapsista saa serologialla varmistettavan EBV infektion ennen kolmatta ikävuotta. Vanhempien atopia oli yhteydessä heidän kohonneisiin EBV-vasta-ainetasoihinsa ja isän korkea koulutustaso oli yhteydessä alhaisempaan riskiin saada varhaislapsuuden EBV-infektio. Korkeat EBV-vasta-aineet lisäsivät riskiä pitkäaikaisiin HPV-infektioihin isillä, mutta äideillä vastaavaa yhteyttä ei havaittu. Lapsuuden EBV-infektio ei lisännyt HPV-infektioiden riskiä kolmen ensimmäisen elinvuoden aikana.
Vaikka selkeää näyttöä EBV:n vaikutuksesta HPV:n taudinkulkuun ei saatu, havaitsimme kuitenkin huomionarvoisia tuloksia liittyen korkeiden EBV-vasta-aineiden vaikutuksesta suomalaisten miesten suun HPV infektioiden pitkittymiseen. Tulokset korostavat EBV:n mahdollista roolia HPV-infektioiden pitkittymisessä ja tukevat jatkotutkimuksen tarvetta näiden virusten vuorovaikutuksesta.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [5321]
