Tavoiteorientaatiot, oppilaan tausta ja ikätovereiden asenteet toisen asteen valinnassa

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tavoiteorientaatioiden, oppilaan taustan sekä ikätovereiden asenteiden yhteyksiä yhdeksäsluokkalaisten toisen asteen yhteishaun hakutoiveisiin. Tavoiteorientaatiot kuvaavat motivaatiota toiminnan syiden ja tavoitteiden näkökulmasta, ja ne ovat yhteydessä koulumenestykseen. Toisen asteen oppilasvalinnat tehdään pääasiassa peruskoulun päättöarvosanojen perusteella, mutta koulumenestyksen lisäksi myös oppilaan taustaan liittyvien tekijöiden on havaittu selittävän koulutuspolkujen jakautumista. Lisäksi ikätovereiden asenteilla ja osaamisella on merkitystä oppilaiden asenteiden ja tavoitteiden muotoutumisessa, sekä vertailukohteina, kun yhdeksäsluokkalaiset arvioivat mahdollisuuksiaan onnistua koulutusvalinnoissa. Tutkimuksen aineistona käytettiin osaa Oppimaan oppimisen valtakunnallinen arviointi 2024 -tutkimuksen aineistosta, jossa vastaajina oli 6909 suomalaista yhdeksäsluokkalaista. Tutkimus oli luonteeltaan kvantitatiivinen ja se hyödynsi henkilösuuntautunutta lähestymistapaa. Vastaajat ryhmiteltiin k-keskiarvo-klusterianalyysilla tavoiteorientaatiomuuttujien perusteella. Ryhmien eroja koulumenestyksessä ja hakutoiveissa tarkasteltiin yksisuuntaisella varianssianalyysilla sekä ristiintaulukoimalla. Logistisella regressioanalyysilla analysoitiin koulumenestyksen, oppilaan taustan sekä ystävien ja luokan asenteiden merkitystä toisen asteen valinnan selittäjänä. Tutkimuksen tuloksena yhdeksäsluokkalaiset jaettiin menestysorientoituneisiin, suoritusorientoituneisiin, keskimääräisesti orientoituneisiin ja välttämisorientoituneisiin. Ryhmät erosivat toisistaan koulumenestyksen ja hakutoiveiden suhteen: menestysorientoituneilla oli korkeimmat arvosanat ja suurin lukioon hakeutuneiden osuus. Koulumenestys selitti toisen asteen valintaa vahvimmin, mutta myös oppilaan tausta sekä ystävien ja luokan kouluasenteet selittivät valintoja. Koulumenestyksen lisäksi sukupuoli ja äidin koulutus selittivät valintaa samalla tavalla kaikilla vastaajilla, mutta maahanmuuttotaustan, painotusluokan ja ystävien asenteiden merkitys vaihteli tavoiteorientaatioryhmien välillä. Tutkimus lisäsi tietoa suomalaisnuorten koulutusvalintoihin vaikuttavista tekijöistä. Taustoiltaan erilaisten oppilaiden motivaatiossa oli nähtävissä eroja, joilla on merkitystä myös koulutusvalinnoissa. Lisäksi heikoimmin motivoituneet näyttivät olevan alttiimpia ikätovereiden vaikutukselle. Vaikka suomalaisessa koulutusjärjestelmässä ei ole umpikujia, valinnoilla on kuitenkin merkitystä oppilaan tulevaisuuden kannalta. Oppilaiden motivaation ja positiivisten sosiaalisten suhteiden tukeminen koulussa voisi tukea tasa-arvoisempaa koulutuspolkujen jakautumista.