Kenen äänen kuulemme : Lapsen osallisuutta tukevat käytännöt systeemisessä lastensuojelutyössä
Varis, Vilja (2026)
Varis, Vilja
2026
Sosiaalityön kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Work
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2026-02-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202601201629
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202601201629
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan lapsen osallisuuden tukemista systeemisessä lastensuojelutyössä. Vaikka lapsen osallisuus on keskeinen oikeudellinen ja eettinen periaate lastensuojelussa, ei sen käytännön toteutuminen ole yksiselitteistä. Systeeminen toimintamalli on Suomessa kehitetty vastaamaan lastensuojelun rakenteellisiin ja ammatillisiin haasteisiin, ja sen lähtökohtana on lapsen ja perheen kokonaisvaltainen kohtaaminen, moniammatillinen yhteistyö sekä reflektiivinen työote. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millä tavoin lastensuojelun sosiaalityöntekijä voi tukea lapsen osallisuutta systeemisessä lastensuojelutyössä sekä millaiset tekijät edistävät tai estävät osallisuuden toteutumista.
Tutkielma on teorialähtöinen ja teoriaohjaava kirjallisuuskatsaus. Aineisto koostuu pääosin vuosina 2014- 2024 julkaistuista suomen- ja englanninkielisistä vertaisarvioiduista tieteellisistä artikkeleista, jotka käsittelevät lapsen osallisuutta ja systeemistä työotetta lastensuojelussa. Aineistoa on analysoitu kuvailevasti ja jäsentämällä esiin nousevia teemoja suhteessa systeemiseen teoriaan ja osallisuuden käsitteeseen.
Tulosten perusteella lapsen osallisuutta tukevat erityisesti riittävät resurssit, luottamuksellinen työntekijä–lapsi-suhde, reflektiivinen ja moniammatillinen työskentely sekä työntekijöiden systeeminen osaaminen. Keskeisiksi esteiksi osallisuuden toteutumiselle nousevat suuret asiakasmäärät, ajallinen kuormitus, työntekijöiden vaihtuvuus sekä systeemisen toimintamallin puutteellinen implementointi. Tutkielma osoittaa, että lapsen osallisuus ei ole vain yksittäisen sosiaalityöntekijän vastuulla, vaan sen toteutuminen edellyttää myös organisaatiotason rakenteita ja johtamista, jotka tukevat systeemistä työotetta. Lapsen osallisuuden vahvistaminen systeemisessä lastensuojelutyössä edellyttää sekä ammatillista sitoutumista että rakenteellisia edellytyksiä, jotka mahdollistavat lapsen näkökulman aidon huomioimisen osana lastensuojeluprosessia.
Tutkielma on teorialähtöinen ja teoriaohjaava kirjallisuuskatsaus. Aineisto koostuu pääosin vuosina 2014- 2024 julkaistuista suomen- ja englanninkielisistä vertaisarvioiduista tieteellisistä artikkeleista, jotka käsittelevät lapsen osallisuutta ja systeemistä työotetta lastensuojelussa. Aineistoa on analysoitu kuvailevasti ja jäsentämällä esiin nousevia teemoja suhteessa systeemiseen teoriaan ja osallisuuden käsitteeseen.
Tulosten perusteella lapsen osallisuutta tukevat erityisesti riittävät resurssit, luottamuksellinen työntekijä–lapsi-suhde, reflektiivinen ja moniammatillinen työskentely sekä työntekijöiden systeeminen osaaminen. Keskeisiksi esteiksi osallisuuden toteutumiselle nousevat suuret asiakasmäärät, ajallinen kuormitus, työntekijöiden vaihtuvuus sekä systeemisen toimintamallin puutteellinen implementointi. Tutkielma osoittaa, että lapsen osallisuus ei ole vain yksittäisen sosiaalityöntekijän vastuulla, vaan sen toteutuminen edellyttää myös organisaatiotason rakenteita ja johtamista, jotka tukevat systeemistä työotetta. Lapsen osallisuuden vahvistaminen systeemisessä lastensuojelutyössä edellyttää sekä ammatillista sitoutumista että rakenteellisia edellytyksiä, jotka mahdollistavat lapsen näkökulman aidon huomioimisen osana lastensuojeluprosessia.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10837]
