Tyhjien rakennusten kiertotalous muuttotappiokunnissa

Abstract

Suomessa on merkittävissä määrin tyhjillään olevia rakennuksia erityisesti väestöltään ikääntyvissä ja muuttotappiollisissa kunnissa. Väestön vähentyminen, ikärakenteen muutos ja palveluiden väheneminen johtavat rakennusten vajaakäyttöön. Tämä aiheuttaa huomattavia taloudellisia ja ympäristöllisiä haittoja. Rakennusten tyhjenemistä ei ole vain Suomessa, vaan vastaavaa tapahtuu laajasti esimerkiksi Euroopassa. Kiertotalous tarjoaa ratkaisuja tyhjenevien rakennusten ongelmaan, rakennusten uudelleenkäytön uudessa käyttötarkoituksessa ja purkumateriaalien hyödyntämisen kautta. Tutkimuksessa tarkastellaan tyhjenevien rakennusten kohdalla esiintyvää uudelleenkäytön ja purkamisen välistä dilemmaa. Tutkimusongelmana on se, miten taloudellisesti kannattavaa on tyhjilleen jääneiden rakennusten uudelleenkäyttö verrattuna niiden purkamiseen ja uudelleen rakentamiseen kiertotalouden periaatteita soveltaen.

Tutkimus toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena, jossa käytettiin pääasiassa laadullista tutkimustietoa. Aineistoa saatiin vertaisarvioiduista kansallisista ja kansainvälisistä tutkimuksista, viranomaisraporteista, Tilastokeskuksen tilastoista sekä kuntien julkisista lähteistä. Aineisto analysoitiin laadullista sisällönanalyysia hyödyntäen, jonka avulla tunnistettiin rakennusten uudelleenkäyttöön ja purkamiseen liittyviä taloudellisia, teknisiä ja sääntelyyn kytkeytyviä tekijöitä. Tutkimus rajattiin koskemaan kuntien omistamaa rakennuskantaa.

Tutkimuksessa selvisi, että uudelleenkäyttö on useissa tapauksissa taloudellisesti kannattavampi vaihtoehto kuin purkaminen ja uudisrakentaminen. Uudelleenkäyttö on erään tutkimuksen mukaan 10−12 % halvempaa ja usein myös nopeampaa, jolloin inflaatio ei pääse vaikuttamaan suuresti kustannuksiin. Kannattavuuteen vaikuttavat rakennuksen kunto, sijainti, soveltuvuus uuteen käyttötarkoitukseen, historiallinen merkitys, lainsäädäntö ja kaavoitus. Syrjäisemmillä alueilla ja heikkokuntoisten rakennusten kohdalla purkaminen on perustellumpi vaihtoehto. Kiertotaloutta tukevasti toteutettu purkaminen voi pienentää purkukustannuksia ja mahdollistaa materiaalien uudelleenkäytön.

Tutkimus osoittaa tyhjien rakennusten uudelleenkäytön olevan usein taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävämpi ratkaisu muuttotappiokunnissa. Purkaminen on kuitenkin perusteltua tilanteissa, joissa rakennuksen ylläpito ja korjaaminen eivät ole taloudellisesti kannattavia tai rakennus estää alueen kehitystä. Taloudellisten tekijöiden lisäksi päätöksen teossa on huomioitava ympäristölliset, sosiaaliset ja kulttuurihistorialliset näkökulmat. Kiertotalouden hyödyntäminen tarjoaa muuttotappiokunnille keinoja vähentää kustannuksia, pienentää ilmastovaikutuksia ja tukea paikallista elinvoimaa.