Leveraging Real-World Data to Analyze Healthcare and Productivity Costs : Studies on Diabetes Complications and Comorbidities

Abstract

Diabeteksen aiheuttama rasite yhteiskunnalle on suuri ja sen odotetaan kasvavan sekä maailmanlaajuisesti että Suomessa. Vaikka terveydenhuoltokustannuksia arvioidaan säännöllisesti monissa maissa, kustannusten pitkittäiskehitystä sekä diabeteksen lisäsairauksien yhteyksiä niihin on tutkittu vain vähän. Tämän seurauksena ymmärrys diabeteksen, sen lisäsairauksien sekä liitännäissairauksien yhteyksistä työkykyyn sekä tuottavuuskustannuksiin on edelleen rajallista. Kustannusten tarkastelu pitkittäisasetelmassa tuottaa epäsuorasti tietoa sairauden etenemisen kriittisistä vaiheista sekä niihin liittyvistä resurssitarpeista. Yhteyksien parempi ymmärtäminen mahdollistaa niiden henkilöiden tunnistamisen, joilla on kohonnut riski poistua ennenaikaisesti työvoimasta. Näille henkilöille oikea-aikainen ja kohdennettu diabeteksen hoito terveyden ja työkyvyn ylläpitämiseksi voi olla erityisen hyödyllistä.

Väitöskirjan päätavoitteena oli lisätä ymmärrystä edellä mainituista yhteyksistä tarkastelemalla diabetesta sairastavien terveydenhuollon käyttöä, työvoimaan osallistumista ja tuottavuuskustannuksia suomalaisten rekisteriaineistojen avulla. Tätä päätavoitetta lähestyttiin kolmen tutkimuskohtaisen tavoitteen kautta. Ensimmäisenä tavoitteena oli tunnistaa diabeteksen jalkakomplikaatioihin liittyviä yleisiä hoitopolkuja sekä arvioida näistä syntyviä terveydenhuollon kustannuksia. Toisena tavoitteena oli selvittää, miten diabeteksen krooniset lisäsairaudet ovat yhteydessä riskiin poistua työelämästä ennenaikaisesti sekä miten nämä yhteydet eroavat diabetestyyppien välillä. Kolmantena tavoitteena oli arvioida tuottavuuskustannuksia, niiden kehitystä iän myötä sekä sosioekonomisten tekijöiden yhteyksiä kustannuksiin tyypin 2 diabetesta sairastavilla. Lisäksi tarkasteltiin, miten samanaikaisesti esiintyvät masennus sekä päihdehäiriöt ovat yhteydessä tuottavuuskustannuksiin.

Tutkimuksissa hyödynnettiin kansallisia yksilötason rekisteritietoja terveydenhuollon käytöstä, työmarkkinatilanteesta sekä demografisista ja sosioekonomisista tekijöistä. Tyypilliset hoitopolut tunnistettiin sekvenssianalyysin avulla, ja hoitopolkujen kustannukset arvioitiin terveydenhuollon näkökulmasta käyttäen vakiintuneita kustannuslaskentamenetelmiä. Eri tekijöiden ja kustannusten välisiä yhteyksiä analysoitiin lineaarisilla malleilla. Lisäsairauksien yhteyksiä ennenaikaiseen eläköitymiseen työikäisten diabetesta sairastavien keskuudessa tarkasteltiin elinaika-analyysin avulla ja tuottavuuskustannukset arvioitiin inhimillisen pääoman menetelmällä. Tyypin 2 diabeteksen, masennuksen, päihdehäiriöiden, ammatillisen aseman ja koulutuksen yhteyksiä sekä kitkakustannusmenetelmällä että inhimillisen pääoman menetelmällä arvioituihin tuottavuuskustannuksiin analysoitiin yleistettyjen estimointiyhtälöiden avulla.

Ensimmäisessä osatyössä tunnistettiin viisi erilaista hoitopolkujen ryhmää, jotka erosivat kooltaan ja hoidon intensiteetiltään. Ryhmille oli yhteistä potilaiden korkea ikä, pitkä diabeteksen kesto, miesvaltaisuus ja jalkakomplikaatioiden myöhäisvaiheen lisäsairaudet. Ryhmien välillä havaittiin huomattavaa vaihtelua sekä keskimääräisissä kustannuksissa (609–11 917 euroa) että kokonaiskustannuksissa (2,2–16 miljoonaa euroa).

Toinen osatyö osoitti, että kaikki lisäsairaudet silmäkomplikaatioita lukuun ottamatta olivat yhteydessä korkeampaan riskiin eläköityä ennenaikaisesti (vetosuhteet 1,02–1,76). Myös diabeteksen puhkeamisella havaittiin selkeä itsenäinen yhteys riskiin (vetosuhde 1,22 tyypin 1 diabeteksessa ja 1,04 tyypin 2 diabeteksessa). Tyypin 1 diabetesta sairastavat poistuivat työelämästä keskimäärin aiemmin, mikä johti korkeampiin keskimääräisiin tuottavuuskustannuksiin verrattuna tyypin 2 diabetesta sairastaviin. Tyypin 2 diabeteksesta aiheutuvat kokonaiskustannukset olivat kuitenkin suuremmat sairauden suuremman esiintyvyyden vuoksi.

Kolmannen osatyön keskeinen havainto oli, että samanaikainen tyypin 2 diabetes, masennus ja päihdehäiriöt saattoivat moninkertaistaa tuottavuuskustannukset verrattuna henkilöihin, joilla näitä ei esiintynyt (enimmillään noin seitsemänkertainen ero; 6 320 euroa vs. 856 euroa). Työntekijöillä havaittiin iästä riippumatta korkeammat vuosittaiset keskimääräiset kustannukset kuin toimihenkilöillä tai yrittäjillä (koko tarkastelujakson lähes tasaisena pysyvä ero 550 euroa), kun taas korkeakoulututkinnon suorittaneilla havaittiin matalammat kustannukset verrattuna toisen asteen tai perusasteen koulutuksen saaneisiin (lähes tasaisena pysyvä ero 530 euroa).

Väitöskirjan tulokset osoittavat tyypillisten diabeteksen jalkakomplikaatioiden hoitopolkujen merkittävät kustannusvaikutukset. Lisäksi tulokset osoittavat tarkasteltujen diabeteksen lisäsairauksien ja liitännäissairauksien vahvat yhteydet korkeampaan riskiin poistua työvoimasta ja poistumisesta syntyviin tuottavuuskustannuksiin. Havainnot korostavat diabeteksen ehkäisyn ja hoitostrategioiden potentiaalia tarkasteltujen kroonisten lisäsairauksien sekä liitännäissairauksien negatiivisten taloudellisten vaikutusten vähentämisessä.

The economic burden of diabetes is substantial and growing, both globally and in Finland. While many countries monitor healthcare costs related to diabetes, relatively few studies have examined how these costs evolve over time or the role of factors such as diabetes complications, comorbidities and socioeconomic status in their development. Moreover, broader societal perspectives are seldom adopted due to data and methodological challenges, leaving the impact of diabetes on workforce participation poorly understood. Longitudinal analyses of costs and resource use can provide indirect insights into critical stages of disease progression and facilitate the identification of high-risk subgroups, thereby supporting more timely and targeted interventions to maintain the health and work ability of individuals with diabetes.

The overarching aim of this thesis was to improve understanding of the healthcare and societal impacts of diabetes, with a focus on its complications and comorbidities. Using Finnish register data, it examined healthcare utilization patterns, workforce participation, and productivity costs. Three studies addressed this overarching aim: the first identified common care pathways of diabetes-related foot complications and estimated their healthcare costs, the second analyzed how chronic complications and diabetes type affect the risk of early workforce exit and related productivity costs, and the third assessed productivity costs and their progression with age among individuals with type 2 diabetes, distinguishing those with co-occurring substance use disorders and depression.

The thesis used data from the FinDM (Diabetes in Finland) database, which includes national register data on healthcare use, labor market outcomes, and demographic and socioeconomic characteristics of individuals with diabetes. The first study adopted a healthcare perspective and applied sequence analysis to identify typical care pathways following the first diabetes-related foot complication. Associated healthcare costs were calculated using standard costing methods and analyzed using linear models. The second study adopted a limited societal perspective and applied a survival analysis framework to examine associations between chronic complications and early workforce exit, as well as related productivity costs, and to assess differences in risk patterns by diabetes type among working-age individuals with diabetes. The third study estimated productivity costs among working-age individuals with type 2 diabetes using both the friction cost and human capital methods. A generalized estimating equations framework was applied to analyze the development of costs around diagnosis and comorbidity onset, as well as associations between occupational status, education and productivity costs.

Overall, the findings indicate that foot-related diabetes complications involve substantial healthcare resource use and that nearly all studied diabetes complications and comorbidities were associated with a heightened risk of early workforce exit and higher productivity costs. The first study identified five typical care pathway groups that varied markedly in size and care intensity, with common risk factors – older age, longer diabetes duration, male gender, and late-stage complications – being highly prevalent across groups. Considerable variation was observed in both mean per-patient costs (ranging from €609 to €11,917) and total costs (2.2 million euros to 16 million euros) across the pathway groups.

The second study showed that all chronic complications – except eye-related – were associated with an increased risk of early workforce exit (odds ratios [ORs] ranging from 1.02 to 1.76). Diabetes onset independently raised this risk (OR 1.22 for type 1 diabetes and 1.04 for type 2 diabetes). Individuals with type 1 diabetes exited the workforce earlier and incurred higher per-person productivity losses, whereas type 2 diabetes generated higher total losses due to its greater prevalence. The third study found that both co-occurring substance use disorders and depression were associated with higher productivity costs among individuals with type 2 diabetes, with costs peaking at more than seven times those observed among individuals without the conditions (€6,320 vs €856), although differences narrowed near statutory retirement age. In addition, a socioeconomic gradient was evident: blue-collar workers had higher annual mean costs than white-collar or self-employed workers (a nearly constant difference of €550), and costs were lower among individuals with a university degree than with secondary or primary education (a nearly constant difference of €530).

This thesis advances the understanding of the healthcare and societal impacts of diabetes by identifying typical care pathways of foot-related complications and by shedding light on how chronic diabetes complications and co-occurring substance use disorders and depression are associated with workforce participation and productivity costs. The results provide valuable insights into the timing, intensity and resource needs of diabetes care. The findings also identify high-risk subgroups, including individuals with diabetes complications, substance use disorders or depression and socioeconomic disadvantage, for whom targeted prevention and treatment strategies to maintain work ability may be particularly beneficial. Overall, the findings emphasize the importance and potential of diabetes prevention and care strategies in mitigating the impact of chronic complications and major comorbidities on both healthcare systems and workforce participation.