Tasa-arvoa vai kilpailukykyä? : Koulutuksen tehtävien representaatiot oppivelvollisuuden laajentamisessa

Abstract

Oppivelvollisuus laajeni vuonna 2021 jatkumaan siihen asti, kunnes nuori on täyttänyt 18 vuotta tai suorittanut toisen asteen tutkinnon. Uudistus oli suurin oppivelvollisuutta ja suomalaista koulutusjärjestelmää koskettava muutos sitten 1968 hyväksytyn peruskoulu-uudistuksen. Koulutusjärjestelmällä on keskeinen merkitys niin yksilöille kuin yhteiskunnallekin. Uudistus herättikin laajaa julkista keskustelua niin uudistusta kannattavista kuin kritisoivista näkökulmista. Lain säätämisprosessiin otti niin ikään osaa laaja kirjo yhteiskunnallisia toimijoita. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten koulutuksen tehtäviä representoidaan oppivelvollisuusiän laajentamisesta käydyssä koulutuspoliittisessa keskustelussa. Koulutus on jatkuvan koulutuspoliittisen keskustelun kohteena ja erilaiset puhetavat käyvät määrittelykamppailua siitä, mitkä puhetavat pääsevät vakiinnuttamaan omat näkemyksensä. Tutkielman tavoitteena oli analysoida, millaisia diskursseja aineistossa esiintyy, ja minkälaisia koulutuksen tehtävien representaatioita ne tuottavat.

Teoreettinen viitekehys pohjautui sosiaalisen konstruktionismin perinteeseen. Todellisuuden ymmärretään rakentuvan ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena diskurssianalyysin menetelmin. Aineistoa lähestyttiin diskurssin ja representaation käsitteiden avulla. Tutkielman aineistona oli oppivelvollisuusuudistuksesta annetut lausunnot vuonna 2020. Aineistosta tunnistettuja koulutuksen tehtävien representaatioita analysoitiin Gert Biestan koulutuksen ulottuvuuksien määritelmien avulla. Biestan mukaan koulutuksen tulisi toteutua kolmen ulottuvuuden, kvalifikaation, sosialisaation ja subjektivaation, kautta.

Tutkimusaineistosta tunnistettiin neljä oppivelvollisuuden tehtävien representaatiota: tasa-arvon edistäjä, yksilölähtöisen oppimisen tukija, kilpailukyvyn vahvistaja ja hyvinvoinnin ja yhteiskunnallisen osallisuuden turvaaja. Tulokset osoittavat, että oppivelvollisuutta merkityksellistetään eri tavoin ja sille asetetaan erilaisia tehtäviä. Oppivelvollisuuden tehtäviä merkityksellistettiin niin yksilön kuin yhteiskunnan näkökulmasta. Koulutuksesta käytävä keskustelu on sidoksissa laajemmin yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin esimerkiksi työelämän muutoksien kautta. Tulokset osoittavat lisäksi, että mikään representaatioista ei kiinnittynyt kaikkiin kolmeen Biestan määrittelemiin koulutuksen ulottuvuuksiin.

Tutkielma tarjoaa tietoa siitä, millaisia koulutuksen tehtävien representaatioita koulutuspoliittisten toimijoiden puhetavoissa tuotetaan. Koulutuspoliittisten toimijoiden puhetavoilla on merkitystä sen suhteen, minkälainen kuva koulutuksen tehtävistä lain säätämisen prosessissa rakentuu. Koulutuksen tehtävien representaatiot ovat merkitysvälitteisiä eikä ole yhdentekevää, miten koulutuksesta koulutuspolitiikan kentällä puhutaan. Tutkielman tulosten pohjalta voidaan käydä keskustelua siitä, millaiset näkemykset oppivelvollisuuden tehtävistä ovat vallalla, miten ne vaikuttavat koulutuksen tehtävien ja tavoitteiden rakentumiseen ja laajemmin koko koulutusjärjestelmän rakenteisiin.