Käsityönopetus : Mitä käsitöidenopetuksesta ja oppimisesta on tutkittu Suomessa 2000-luvulla?

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastelun kohteena on suomalainen käsityönopetus. Menetelmänä on toiminut kuvaileva kirjallisuuskatsaus, koska aiheeseen liittyvää tutkimusta oli vähän saatavilla. Aihe keskittyy erityisesti suomalaiseen käsityönopetukseen ja siihen liittyviin teemoihin. Keskeiseksi teemaksi on myös nostettu kestävä kehitys ja sen suhde käsityönopetukseen. Tutkimusaineistossa on 7 eri tutkimusta, joiden kohderyhmät vaihtelevat peruskouluopiskelijoista, aikuisopiskelijoihin ja käsityönopettajiin. Suomalainen käsityö on myös uniikki verrattuna muihin maihin, jonka takia aineistosta on jätetty kansainväliset tutkimukset pois ja keskitytty vain kotimaisiin tutkimuksiin. Aineiston analyysin pohjalla hyödynnettiin sisällönanalyysia, jonka avulla aineistosta tarkasteltiin tutkimuskysymysten pohjalta keskeisiä aiheita kuten mitä ja miten suomalaista käsityönopetusta on tutkittu. Tutkimuskysymykseni olivat: 1. Mitä aiheita tutkimus käsittelee? 2. Miten kestävä kehitys tulee esille tutkimuksissa 3. Millaisin menetelmin käsityön opetusta ja oppimista on tutkittu? 4. Miten käsityön hyötyjä perustellaan tutkimuksissa? Tutkimustuloksista voimme huomata, mitä käsityönopetuksen aiheita on noussut tutkimuksissa esille kuten, kasvatukseen ja opetukseen liittyvät teoriat, oppilaiden ja opettajien asenteet ja käsityöt käsityönopetusta kohtaan, käsityön oppimis- ja työympäristöt, sekä käsityöhön liittyvä osaaminen. Kestävän kehityksen näkökulmasta tehtyä tutkimusta on jonkin verran. Kestävään kehitykseen liittyvät aiheet näkyvät joissain käsityönopetuksen osa-alueissa, kuten materiaaliopissa sekä suunnittelussa. Kestävä kehitys tulee suurimmaksi osaksi kestävän käsityön näkökulmasta esiin, jossa pohditaan paljon käsityömateriaalien sekä tekniikoiden, että itse tuotteen eettistä valmistusta. Käsityönopetusta on tutkittu kvantitaavisesti ja kvalitatiivisesti kuin myös sekoitetuilla menetelmillä. Käsityön hyötyjä perustellaan myös paljon kestävän kehityksen näkökulmasta sekä mielihyvän ja itseilmaisun näkökulmasta. Kuitenkin selvä tutkimusaukko aiheeseen liittyen on pienten lasten käsityönopetus. Pienten lasten käsityönopetuksesta ei löytynyt lainkaan tutkimusta, vaikka varhaiskasvatuksen suunnitelmassa käsityönopetus on mainittu osana käsityöllistä ilmaisua.