Tulkkausta lapsille ja nuorille: ”Järki käteen ja oikeasti muokataan niitä lauseita siihen muotoon, että lapsi ymmärtää niitä”

Abstract

Tutkimukseni käsittelee lasten ja nuorten tulkkausta eli alaikäisiä asiakkaiden roolissa. Ulkomaalaistaustaisten lasten määrä kasvaa Suomessa jatkuvasti, mikä saattaa lisätä tulkkauspalveluiden tarvetta. Lasten ja nuorten tulkkaukseen kohdistuvaa tutkimusta on tehty niukasti. Alaikäisten tulkkauksen erityispiirteiden tunteminen on merkittävää vuorovaikutuksellisesti onnistuneen tulkkauksen näkökulmasta. Tutkielman tavoitteena on selvittää, mitä asioita pitää ottaa huomioon lasta tulkattaessa. Tutkimuksen tuloksista on hyötyä tulkkien lisäksi muun muassa eri alojen viranomaisille, lasten huoltajille sekä esimerkiksi tulkkauskoulutusten järjestäjille. Edellä mainitun lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan tulkkausta saavutettavuuden näkökulmasta. Tutkielma käsittelee eri saavutettavuusperiaatteita ja niiden hyödyntämistä tulkkauksessa. Tutkielmaa varten haastateltiin kolmea viranomaista ja kahta asioimistulkkia, joilla on kokemusta lasten ja nuorten kanssa työskentelystä. Kaikille haastateltaville lähetettiin puolistrukturoitu haastattelupohja sähköpostin välityksellä, jotta haastateltavat voisivat halutessaan tutustua varsinaisiin teemahaastattelun kysymyksiin etukäteen. Vastaukset analysoitiin Atlas.ti-ohjelmaa hyödyntäen. Tutkielma auttaa ymmärtämään paremmin alaikäisten tulkkauksen ilmiöitä sekä viranomaisen että tulkin näkökulmasta. Tutkielman haastateltavat erottelivat alaikäisiä eri ikäluokkiin, joilla ilmeni tietyille ikäryhmille ominaisia piirteitä. Tutkielmasta selviää, miten lasten kognitiivinen kehitys voi vaikuttaa tulkkaukseen. Tutkielmassa arvioidaan, miten tulkki voi toiminnallaan vaikuttaa luotettavan ja turvallisen ilmapiirin luomiseen, mikä on merkittävää lasten ja nuorten tulkkauksessa. Tämän lisäksi tutkielmassa tarkastellaan, onko selkomukauttaminen eettisesti kestävää toimintaa tulkkaustyössä. Jatkossa tutkimuksen kannalta olisi tarkoituksenmukaista tarkastella eri ikäisten lasten ryhmiä erillisinä kokonaisuuksina ja vertailla heidän vuorovaikutuskehitystään, jotta ikä- ja kehitysvaiheiden merkitys tulkkaustilanteissa hahmottuisi tarkemmin. Saavutettavuuden näkökulmasta olisi tärkeää toteuttaa myös empiiristä ja kvantitatiivista tutkimusta viranomaisten käyttämän hallinnollisen ja kirjallisen kielen määrästä vuorovaikutustilanteissa.