Tekoäly terapeuttina: Kehysanalyysi verkkokeskustelusta
Kinnunen, Emilia (2026)
Kinnunen, Emilia
2026
Yhteiskuntatutkimuksen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2026-01-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202601091254
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202601091254
Tiivistelmä
Tekoäly on yhä enemmän osa päivittäistä arkeamme. Tekoälyä on voitu hyödyntää kehittämällä mielenterveysbotteja, jotka yksinkertaisten dialogijärjestelmien avulla mahdollistavat terapeuttisen keskustelun niitä käyttävien kanssa. Nämä mielenterveysbotit mahdollistavat myös täysin itsenäisen ja omatoimisen mielenterveyspalveluiden käytön. Tarve mielenterveyspalveluille ja terapialle on Suomessa suuri ja näin ollen on jopa puhuttu mielenterveyskriisistä. Samalla hoitoon pääsy on ruuhkautunut, minkä vuoksi tekoälyllä ajatellaan olevan paikkaava rooli mielenterveyskriisin helpottamisessa. Tutkielmassani analysoin Ylen uutisartikkelin kommenttikenttää tarkastellen, millaisia merkityksiä tekoälyn käyttöön terapeuttisena apuvälineenä liitetään aihetta käsittelevässä verkkokeskustelussa.
Analyysin menetelmänä käytän sosiologi Erving Goffmanin kehittämää kehysanalyysia, jonka avulla voidaan tutkia toimintamalleja, joita ihmiset hyödyntävät ymmärtääkseen ympäröivää todellisuuttaan. Aineistosta nousi esiin kaksi laajaa kehystä, joiden alle sijoittui pienempiä kehyksiä. Ensimmäinen laajempi kehys on Tekoälyn terapeuttinen kehys, joka merkityksellistää tekoälyä yksilötasolla ja terapeuttisesta näkökulmasta. Toinen laajempi kehys on Tekoälyn yhteiskunnallinen kehys, jossa tekoäly terapeuttisena apuvälineenä sijoittuu osaksi yhteiskunnallista kontekstia, kuten mielenterveyspalvelujen eriarvoisuutta.
Tulokset osoittavat, että tekoälyä terapeuttisena apuvälineenä kehystetään terapeuttisessa viitekehyksessä välineenä, jonka luotettavuutta epäiltiin. Koska terapia nähtiin kahden ihmisen välisenä vuorovaikutteisena ihmissuhteena, täten tekoälyä, joka ei fyysisten ominaisuuksiensa vuoksi kykene kasvokkaiseen vuorovaikutukseen, nähdään epäsopivana ja vieraana terapeuttisiin tarkoituksiin. Tekoälyn yhteiskunnallisessa kehyksessä tekoäly nähtiin osittain myös mielenterveysammattilaisten pulaa paikkaavana, mutta samalla eriarvoisuutta lisäävänä ilmiönä, jossa hyväosaiset saisivat laadukasta kasvokkaista terapiaa ja vähävaraisille jäisi pelkästään tekoälysovellusten tuottama terapia.
Analyysin menetelmänä käytän sosiologi Erving Goffmanin kehittämää kehysanalyysia, jonka avulla voidaan tutkia toimintamalleja, joita ihmiset hyödyntävät ymmärtääkseen ympäröivää todellisuuttaan. Aineistosta nousi esiin kaksi laajaa kehystä, joiden alle sijoittui pienempiä kehyksiä. Ensimmäinen laajempi kehys on Tekoälyn terapeuttinen kehys, joka merkityksellistää tekoälyä yksilötasolla ja terapeuttisesta näkökulmasta. Toinen laajempi kehys on Tekoälyn yhteiskunnallinen kehys, jossa tekoäly terapeuttisena apuvälineenä sijoittuu osaksi yhteiskunnallista kontekstia, kuten mielenterveyspalvelujen eriarvoisuutta.
Tulokset osoittavat, että tekoälyä terapeuttisena apuvälineenä kehystetään terapeuttisessa viitekehyksessä välineenä, jonka luotettavuutta epäiltiin. Koska terapia nähtiin kahden ihmisen välisenä vuorovaikutteisena ihmissuhteena, täten tekoälyä, joka ei fyysisten ominaisuuksiensa vuoksi kykene kasvokkaiseen vuorovaikutukseen, nähdään epäsopivana ja vieraana terapeuttisiin tarkoituksiin. Tekoälyn yhteiskunnallisessa kehyksessä tekoäly nähtiin osittain myös mielenterveysammattilaisten pulaa paikkaavana, mutta samalla eriarvoisuutta lisäävänä ilmiönä, jossa hyväosaiset saisivat laadukasta kasvokkaista terapiaa ja vähävaraisille jäisi pelkästään tekoälysovellusten tuottama terapia.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10747]
