Yhtä matkaa oikeistoon? : Muutokset perussuomalaisten talouspoliittisen tarjonnan ja sen äänestäjäkunnan kysynnän välisessä suhteessa vuosina 2019–2023

Abstract

Tarkastelen kandidaatintutkielmassani muutoksia perussuomalaisten talouspolitiikassa ja sen äänestäjien talouspoliittisissa mielipiteissä eduskuntavaalien 2019 ja 2023 välillä. Perussuomalaiset saavutti vuoden 2023 eduskuntavaaleissa hyvän tuloksen aiempaa oikeistolaisemmalla kampanjoinnillaan, mutta sen lähdettyä kokoomus-johtoiseen porvarihallitukseen, sen kannatus on kääntynyt laskuun. Siksi pyrin selvittämään, miten äänestäjät ovat reagoineet puolueen talouspolitiikan oikeistolaistumiseen.

Käytän työssäni teoreettisena viitekehyksenä vasemmiston ja oikeiston määritelmiä talouspoliittisina käsitteinä, jonka kautta tulkitsen perussuomalaisten talouspolitiikassa ja sen kannattajien mielipiteissä tapahtuneita muutoksia. Näiden lisäksi teoreettisen viitekehyksen muodostavat oikeistopopulististen puolueiden kannatukseen ja vaalimenestykseen vaikuttavat kysyntä- ja tarjontateoreettiset kysymykset, joiden kautta tulkitsen puolueen politiikan ja kannattajien mielipiteiden muutoksia suhteessa toisiinsa.

Tutkimuksen analyysi on kaksiosainen. Ensimmäiseksi tarkastelen puolueen talouspolitiikan linjoja ja niissä tapahtuneita muutoksia teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin käyttäen aineistona perussuomalaisten talouspoliittisia ohjelmia vuosilta 2019 ja 2023. Sen tarkastelen kvantitatiivisin menetelmin perussuomalaisten äänestäjäkunnan talouspolitiikan mielipiteitä, vasemmisto–oikeisto-identifikaatiota ja niissä tapahtuneita muutoksia käyttäen aineistona eduskuntavaalitutkimusten 2019 ja 2023 kyselytutkimuksen dataa. Lopuksi teen yhteenvedon puolueen ja äänestäjäkunnan muutoksista ja tulkitsen niitä suhteessa toisiinsa oikeistopopulistisien puolueiden kannatukseen vaikuttavien kysyntä- ja tarjontateoreettisten tekijöiden kautta.

Tutkielman tulokset kertovat, että sekä perussuomalaiset että sen äänestäjäkunta ovat siirtyneet vuosina 2019–2023 talouspoliittisesti oikeammalle. Puolueen ja äänestäjien eroiksi kuitenkin havaitaan, että vaikka puolueen talouspolitiikka on melko systemaattisesti oikeistolaistunut lähes jokaisella talouspolitiikan osa-alueella, äänestäjäkunnan oikeistolaistuminen ei ole yhtä yksiselitteistä. Äänestäjäkunnassa muutosta oikealle on tapahtunut suhtautumisessa talouskasvun tärkeyteen ja julkisen sektorin kokoon, kun taas suhtautumisessa verotukseen, markkinatalouteen ja yrittäjyyteen ei ole havaittavissa selkeää muutosta. Tästä huolimatta äänestäjät kokevat itse olevansa selvästi oikeistolaisempia vuonna 2023 kuin 2019. Siten voidaan päätellä, että vaikka puolueen talouspolitiikka on selvästi oikeistolaistunut, perussuomalaisten äänestäjät käsittävät talousoikeistolaisuudestaan huolimatta vasemmisto–oikeisto-ulottuvuuden talouspoliittisten kysymysten lisäksi huomattavan paljon myös sosiokulttuuristen kysymysten kautta. Oikeistolaisuus ja oikeistolaistuminen perustuu siis enemmän puolueen muodostamaan tarjontaan, johon puolueeseen erityisesti maahanmuuttokysymyksen kautta vahvasti samaistuneet äänestäjät ovat alttiita sopeutumaan.