”Emmehän tiedä miten tämä Lahdessa suunniteltu opetusohjelma voi tulla meitä itsekutakin vastaan tulevaisuudessa”: Mukkulan esikoulun pedagogisen oppimisympäristön ja lapsilähtöisen pedagogiikan kehitys vuosina 1966–1983

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelin Mukkulan esikoulun pedagogisen oppimisympäristön muotoutumisen vaiheita vuosina 1966–1983 sekä lapsilähtöisen pedagogiikan ilmenemismuotoja Mukkulan esikoulussa vuosina 1966–1971. Tutkimuksessa minua kiinnosti, miten pedagoginen oppimisympäristö ja lapsilähtöinen pedagogiikka näyttäytyivät Mukkulan esikoulussa sekä mikä vaikutti niiden muodostumiseen. Tutkielman tavoitteena oli pyrkiä lisäämään ymmärrystä esiopetuksen pedagogisen oppimisympäristön historiallisesta kehittymisestä kolmen eri vuosikymmenen aikana. Mielenkiintoiseksi tarkastelun teki Mukkulan esikoulun ainutlaatuisuus. Suomalainen virallinen esiopetus sai alkunsa Lahdessa vuonna 1966.

Tutkimuksen aineisto koostuu kahdesta eri tiedonkeruu menetelmästä. Se sisältää 20 autenttista paperista dokumenttia, kaksi leikekirjaa ja kahden henkilön teemahaastattelusta muodostuvan aineiston. Autenttinen, Mukkulan esikoulun historiaa kuvaava paperinen dokumenttiaineisto luovutettiin tutkimuskäyttöön jo aiempaa kandidaatintutkielmaa varten.

Pro gradu -tutkielman toteutin laadullisena tutkimuksena, hyödyntäen tapaustutkimuksen tuomaa kehystä. Tutkimus kiteytyy historian tarkasteluun, sen edetessä vuosikymmeneltä toiselle kronologisena kehityskulkuna. Aineistoja analysoin sisällön analyysin keinoin, hyödyntäen eri tutkimuskysymyksissä aineistolähtöistä ja teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.

Tutkimustulosten perusteella voi päätellä, että esiopetuksen pedagoginen oppimisympäristö kehittyi vuosina 1966–1983 usean eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Merkityksellisinä seikkoina kiteytyi ajankohtaan määrittyvä yhteiskunta, Lahden kaupunki esikoulukokeilun aloittajana, opetussuunnitelman kehittämistyö, lastentarhapedagogiikan soveltaminen, aikalaisten työ- ja toimintatavat ja Mukkulan esikoulun henkilökunta. Pedagogiseen oppimisympäristöön vaikuttivat esikoulussa syntynyt toimintakulttuuri ja siihen sisältyvät tavat toimia ja kehittää esiopetusta. Tulokset myös osoittavat, että lapsilähtöisen pedagogiikan ilmenemismuotoja oli löydettävissä vuosien 1966–1971 esikoulukokeilusta Mukkulan esikoulussa.

Tutkimustulokset osoittavat, että esikoulukokeilun alkaminen vuonna 1966 vaati määrätietoista ja ennakkoluulotonta ponnistamista, uuden koulutusjärjestelmän hahmottamisessa ja sen kehittämisessä. Valtakunnallisessa esikoulukokeilussa tuki esikoulutyölle ohjautui valtakunnallisesti Kouluhallituksen kautta. Lastentarhatyöstä kumpuava pedagogiikka toimi esikoulukokeilun työ- ja toimintatapoina koulumaisuuden sijaan. Tulokset puoltavat opetussuunnitelman merkitystä, sen toimiessa jo tuolloin tiennäyttäjänä sekä lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen tukijana. Merkittävää on, että jo 1960-luvulla esikoulun toiminta-ajatus nähtiin toimintana, jossa leikinomaisuus toimi kivijalkana. Lapsilähtöinen pedagogiikka nykytulkinnan mukaan näyttäytyi pyrkimyksinä lapsen subjektina olon tavoitteluun, kaksisuuntaisen vuorovaikutuksen mahdollistamiseen sekä opetussuunnitelman kehittämistyöhön.

In this master's thesis, I examined the stages of the formation of the pedagogical learning environment of Mukkula preschool in the years 1966–1983, as well as the manifestations of child-initiated pedagogy in Mukkula preschool in the years 1966–1971. In the research, I was interested in how the pedagogical learning environment and child-initiated pedagogy appeared in Mukkula preschool, and what influenced their formation. The aim of the research was to increase understanding of the development of the pedagogical learning environment of preschool education over three different decades. The uniqueness of Mukkula preschool made the review interesting. Finnish official preschool education began in Lahti in 1966.

The research material consists of two different data collection methods. It includes 20 authentic paper documents, two scrapbooks, and material consisting of thematic interviews with two people. Authentic paper documentary material describing the history of Mukkula Preschool was already handed over for research use for a previous bachelor's thesis.

I conducted my master's thesis as a qualitative study, utilizing the framework provided by the case study. The research crystallizes in the examination of history, as it progresses from decade to decade as a chronological development. I analyzed the data using content analysis, utilizing data-driven and theory guided content analysis in different research questions.

Based on the research results, it can be concluded that the development of the pedagogical learning environment of preschool education in the years 1966–1983 have been formed under the combined influence of several different factors. The significant factors crystallized were the society defined by the time, the city of Lahti as the initiator of the preschool experiment, the development of the curriculum, the application of kindergarten pedagogy, the working and operating methods of contemporaries, and the staff of Mukkula Preschool. The development was influenced by the operating culture that emerged in the preschool, as well as the ways it operates and develops preschool education. The results also show that manifestations of child-initiated pedagogy could be found in the preschool experiment of 1966–1971 at the Mukkula preschool.

The research results showed that the start of the preschool experiment in 1966 required determined and unprejudiced efforts in outlining a new education system, and developing it. In the national preschool experiment, support for preschool work was directed nationwide through the National Board of Education. Pedagogy stemming from kindergarten work served as the working and operating methods of the preschool experiment instead of a school-like approach. The results support the importance of the curriculum, as it already served as a pioneer at that time, as well as a supporter of children's growth, development and learning. It is significant that already in the 1960s, the operating idea of preschool was seen as an activity in which playfulness served as a cornerstone. Child-initiated pedagogy, according to modern interpretation, appeared as efforts to pursue the child's status as a subject, to enable two-way interaction, and to develop the curriculum.