"Kaikkien pitäisi kumartaa sateenkaariaatetta, mutta näinhän se ei ole" : Vakuuttamisen keinoja eheytyshoitojen kieltämistä vastustavissa eduskuntapuheenvuoroissa

Abstract

Tavoitteeni tutkielmassani on ymmärtää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia vastustavan anti-gender-retoriikan vakuuttamisen keinoja. Anti-gender-liikehdinnällä vastustetaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen sekä naisten oikeuksia. Anti-gender-liikehdinnän vaikutusvalta on kasvanut viime vuosina ja se on osa nykyajan populistista diskurssia. Analysoin retoriikkaa eheytyshoitojen kieltämistä vastustavissa eduskuntapuheenvuoroissa, sillä eheytyshoitojen kieltäminen on globaalisti ajankohtainen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksien edistysaskel. Anti-gender-liikehdintää on ilmennyt aiemmin Euroopassa tällaisten vähemmistöjen oikeuksien uudistusten yhteydessä. Siten eduskuntakeskustelut eheytyshoitojen kieltämisestä antavat mahdollisuuden ymmärtää paremmin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia vastustavien poliitikkojen retorisen suostuttelun keinoja.

Vastaan tutkielmassani siihen, miten kansanedustajat käyttävät argumentaatiotekniikoita vakuuttamisen keinona argumentoidessaan eheytyshoitojen kieltämistä vastaan eduskuntakeskusteluissa. Aineistonani käytän eduskunnan täysistuntopöytäkirjaa päivältä 26.3.2025, jossa käsitellään Rikkomaton -kansalaisaloitteen pohjalta eheytyshoitojen kieltämistä. Analyysia varten rajasin aineistostani vain tutkimuskysymykseni kannalta olennaiset eheytyshoitojen kieltämistä vastustavat puheenvuorot. Käytin menetelmänä retoriikan analyysia, jota tuin Chaïm Perelmanin argumentaatioteorian argumentaatiotekniikoilla. Niiden avulla luodaan siteitä yleisön hyväksymien väitteiden, eli esisopimusten, ja omien väitteiden välillä. Argumentaatiotekniikoilla voidaan siis vakuutta yleisö omasta väitteestä.

Paikansin analyysistani argumentaatiotekniikoita ja niiden taustalla olevia esisopimuksia. Argumentaatiotekniikoiden perustana olleet esisopimukset olivat aineistossani eduskunnan poliittiseen päätöksentekoon perustuvia lähtökohtia, kuten ihmisoikeudet ja demokratia. Jäsensin argumentaatiotekniikat kolmeen kategoriaan, joista jokainen edustaa anti-gender-retoriikan keskeistä piirrettä aiemman tutkimuksen pohjalta. Ensimmäisessä kategoriassa kansalaisaloite yhdistetään laajempaan ideologiaan. Toisessa kategoriassa sen päämäärän esitetään olevan demokratian ja perusoikeuksien vastainen. Viimeisessä kategoriassa pyritään osoittamaan omien kantojen moraalinen paremmuus ja luomaan kollektiivisia tunteita vetoamalla normeihin ja perheidentiteetteihin.

Tiivistetysti tulkitsen, että aineistossani pyritään argumentaatiotekniikoiden avulla esittämään eheytyshoitojen kieltämistä ajavien tahojen tavoitteiden olevan esisopimusten kanssa ristiriitaisia. Tämä tapahtuu erilaisia populismille tyypillisiä vastakkainasetteluja ja uhkakuvia luomalla. Olennainen osa retoriikkaa on se, ettei puheenvuoroissa keskitytä vain eheytyshoitojen kieltämisen vastustamiseen. Argumentaatiotekniikoita käytetään luomaan laajempaa uhkakuvaa ideologiasta, jonka väitettiin olevan esisopimuksien kanssa ristiriitainen. Tutkielmani tulokset auttavat paremmin ymmärtämään anti-gender-retoriikan yhteiskuntasidonnaisuutta mutta toisaalta myös sen globaalisti yhdistäviä piirteitä.