DORA-asetuksen vaikutus finanssialan toimijoiden vastuisiin ja velvoitteisiin
Jakonen, Catarina (2026)
2026
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2026-01-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202601061060
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202601061060
Tiivistelmä
Finanssialan digitalisaatio on viime vuosien aikana kiihtynyt entisestään. Finanssialan digitalisaatiolla on ollut vahva vaikutus finanssiyhteisöihin, ja se on tuonut mukanaan monia uusia strategisia, operatiivisia ja taloudellisia riskejä. Finanssiyhteisöt kohtaavatkin nykyään entistä enemmän jatkuvasti kehittyviä kyberuhkia samalla, kun ala kasvaa yhä riippuvaisemmaksi erilaisista ohjelmistoista ja digitaalisista prosesseista.
Finanssiyhteisöjen digitaalisen häiriönsietokyvyn turvaaminen on luonut EU:ssa tarpeen uudelle lainsäädäntökehykselle. Asetus finanssialan digitaalisesta häiriönsietokyvystä, eli DORA-asetus, astui voimaan 17.1.2023, ja sitä alettiin soveltaa täysimääräisesti 17.1.2025. DORA-asetuksella pyritään vähentämään sääntelyn monimutkaisuutta, edistämään valvontakäytäntöjen lähentymistä, lisäämään oikeusvarmuutta, rajoittamaan säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia sekä vähentämään kilpailun vääristymisiä. DORA-asetuksessa asetetaankin laajasti velvoitteita erityisesti eri finanssiyhteisöille sekä kolmannen osapuolen TVT-palveluntarjoajille. Uusia velvoitteita asetetaan esimerkiksi raportointiin, digitaalisen häiriönsietokyvyn testaukseen sekä muuhun TVT-riskienhallintaan liittyen.
Tutkielmassa on tunnistettu ja eritelty DORA-asetuksen positiivisia sekä negatiivisia vaikutuksia. Vaikutuksia on tarkasteltu esimerkiksi DORA-asetuksen koherenssin, päällekkäisyyksien arvioinnin, sääntelytaakan ja taloudellisten vaikutusten kannalta. DORA-asetus lisää vahvaa valvontaa, vaatii paljon resursseja finanssiyhteisöiltä sekä EU:n valvontaelimiltä ja tiukentaa merkittävästi kolmannen osapuolen TVT-palveluntarjoajiin kohdistuvaa sääntelyä. Lisäksi tutkielmassa on katsottu, että DORA-asetuksen mukaista suhteellisuusperiaatetta voidaan pitää tietyiltä osin riittämättömänä, koska se ei riittävissä määrin ota huomioon pieniin finanssiyhteisöihin kohdistuvaa sääntelytaakkaa. DORA-asetuksessa ei myöskään ole juurikaan vähennetty finanssiyhteisöjen valvontataakkaa kolmannen osapuolen TVT-palveluntarjoajien valvonnassa, vaan EU:n valvontaviranomaiset ja finanssiyhteisöt valvovat yhdessä kolmannen osapuolen TVT-palveluntarjoajia. Hallinnollisen tehokkuuden kannalta DORA-asetuksen päällekkäisyydet muun EU-lainsäädännön kanssa voivat aiheuttaa turhia kustannuksia finanssiyhteisöille.
Toisaalta DORA-asetuksen on tutkielmassa katsottu myös vähentäneen EU-lainsäädännön pirstaleisuutta. EU:n vaikutustenarvioinnissa DORA-asetuksella on arvioitu olevan myös jokseenkin merkittäviä säästövaikutuksia. Lisäksi korkeatasoisen TVT-riskienhallinnan voidaan nähdä myös lisäävän finanssiyhteisöjen kilpailukykyä erityisesti globaaleilla markkinoilla.
Tutkielmassa päädytään siihen, että joistakin heikkouksistaan huolimatta DORA-asetuksen hyödyt ylittävät sen haitat, mutta asetuksen vaikutusten arviointi edellyttää jatkotarkastelua. Finanssialan digitaalisen häiriönsietokyvyn ylläpitäminen ja vahvistaminen on alan toimintakyvyn kannalta niin välttämätöntä, että sääntelyn lisääntyminen jo valmiiksi raskaasti säännellyllä alalla voidaan katsoa tarpeelliseksi. Tulevaisuudessa olisi kuitenkin tarpeen harkita esimerkiksi sektoripohjaista sääntelyä, valvontataakan helpottamista finanssiyhteisöjen kannalta sekä suhteellisuusperiaatteen vahvistamista erityisesti pienempien finanssiyhteisöjen kannalta.
Finanssiyhteisöjen digitaalisen häiriönsietokyvyn turvaaminen on luonut EU:ssa tarpeen uudelle lainsäädäntökehykselle. Asetus finanssialan digitaalisesta häiriönsietokyvystä, eli DORA-asetus, astui voimaan 17.1.2023, ja sitä alettiin soveltaa täysimääräisesti 17.1.2025. DORA-asetuksella pyritään vähentämään sääntelyn monimutkaisuutta, edistämään valvontakäytäntöjen lähentymistä, lisäämään oikeusvarmuutta, rajoittamaan säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia sekä vähentämään kilpailun vääristymisiä. DORA-asetuksessa asetetaankin laajasti velvoitteita erityisesti eri finanssiyhteisöille sekä kolmannen osapuolen TVT-palveluntarjoajille. Uusia velvoitteita asetetaan esimerkiksi raportointiin, digitaalisen häiriönsietokyvyn testaukseen sekä muuhun TVT-riskienhallintaan liittyen.
Tutkielmassa on tunnistettu ja eritelty DORA-asetuksen positiivisia sekä negatiivisia vaikutuksia. Vaikutuksia on tarkasteltu esimerkiksi DORA-asetuksen koherenssin, päällekkäisyyksien arvioinnin, sääntelytaakan ja taloudellisten vaikutusten kannalta. DORA-asetus lisää vahvaa valvontaa, vaatii paljon resursseja finanssiyhteisöiltä sekä EU:n valvontaelimiltä ja tiukentaa merkittävästi kolmannen osapuolen TVT-palveluntarjoajiin kohdistuvaa sääntelyä. Lisäksi tutkielmassa on katsottu, että DORA-asetuksen mukaista suhteellisuusperiaatetta voidaan pitää tietyiltä osin riittämättömänä, koska se ei riittävissä määrin ota huomioon pieniin finanssiyhteisöihin kohdistuvaa sääntelytaakkaa. DORA-asetuksessa ei myöskään ole juurikaan vähennetty finanssiyhteisöjen valvontataakkaa kolmannen osapuolen TVT-palveluntarjoajien valvonnassa, vaan EU:n valvontaviranomaiset ja finanssiyhteisöt valvovat yhdessä kolmannen osapuolen TVT-palveluntarjoajia. Hallinnollisen tehokkuuden kannalta DORA-asetuksen päällekkäisyydet muun EU-lainsäädännön kanssa voivat aiheuttaa turhia kustannuksia finanssiyhteisöille.
Toisaalta DORA-asetuksen on tutkielmassa katsottu myös vähentäneen EU-lainsäädännön pirstaleisuutta. EU:n vaikutustenarvioinnissa DORA-asetuksella on arvioitu olevan myös jokseenkin merkittäviä säästövaikutuksia. Lisäksi korkeatasoisen TVT-riskienhallinnan voidaan nähdä myös lisäävän finanssiyhteisöjen kilpailukykyä erityisesti globaaleilla markkinoilla.
Tutkielmassa päädytään siihen, että joistakin heikkouksistaan huolimatta DORA-asetuksen hyödyt ylittävät sen haitat, mutta asetuksen vaikutusten arviointi edellyttää jatkotarkastelua. Finanssialan digitaalisen häiriönsietokyvyn ylläpitäminen ja vahvistaminen on alan toimintakyvyn kannalta niin välttämätöntä, että sääntelyn lisääntyminen jo valmiiksi raskaasti säännellyllä alalla voidaan katsoa tarpeelliseksi. Tulevaisuudessa olisi kuitenkin tarpeen harkita esimerkiksi sektoripohjaista sääntelyä, valvontataakan helpottamista finanssiyhteisöjen kannalta sekä suhteellisuusperiaatteen vahvistamista erityisesti pienempien finanssiyhteisöjen kannalta.