Rakennesuunnittelu uudelleenkäytettävillä betonirakenneosilla – case Puhos-halli
Hirvonen, Alisa (2026)
Hirvonen, Alisa
2026
Rakennustekniikan kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Civil Engineering
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2026-01-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202601061058
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202601061058
Tiivistelmä
Rakennusalan kiertotalouden edistäminen ja päästöjen vähentäminen ovat nousseet keskeisiksi tavoitteiksi uusien lakien ja asetusten myötä. Betonirakenneosien uudelleenkäyttö tarjoaa merkittävän mahdollisuuden vähentää rakentamisen ympäristövaikutuksia, sillä betoni muodostaa suurimman osan rakennus- ja purkujätteestä. Tässä kandidaatintyössä tarkastellaan rakennesuunnittelun erityispiirteitä tilanteessa, jossa hyödynnetään purettavan rakennuksen betonielementtejä uudessa kohteessa.
Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia teknisiä ja rakenteellisia tekijöitä suunnittelussa tulee huomioida, miten elementtien kuntotutkimukset ja käyttöiän arviointi vaikuttavat suunnitteluun sekä millaisia työkaluja ja ohjeistuksia on saatavilla. Kirjallisuustutkimuksessa tarkastellaan betonielementtien uudelleenkäyttöpotentiaalia, rakennesuunnittelun kannalta olennaisia tekijöitä, tarvittavia tutkimuksia sekä suunnittelun avuksi kehitettyjä työkaluja. Lisäksi tarkemmin tutustutaan rakennuskohteeseen, jossa laajennusosan rakentamiseen käytetään samasta rakennuksesta irrotettavia elementtejä. Lopulta käydään vielä läpi pienimuotoisessa haastattelututkimuksessa selvinneet asiat case-kohteeseen, ja yleisesti betonirakenneosien uudelleenkäytön rakennesuunnitteluun liittyen.
Tulosten perusteella koottiin kaavio siitä, miten uudelleenkäytettävillä osilla rakentaessa rakennesuunnitteluprosessin tulisi pääpiirteittäin edetä. Rakennesuunnittelu vastaa pitkälti normaalia rakennesuunnittelua, mutta suunnittelun vaiheet eroavat jonkin verran ja elementtien lähtötietojen selvitys sekä kuntotutkimukset vaativat lisäresursseja. Lopputuloksena todettiin, että betonirakenneosien uudelleenkäyttö on teknisesti mahdollista ja ympäristön kannalta perusteltua, mutta sen laajempi käyttöönotto edellyttää selkeitä toimintamalleja, ohjeistuksia ja yhdenmukaistettuja standardeja.
Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia teknisiä ja rakenteellisia tekijöitä suunnittelussa tulee huomioida, miten elementtien kuntotutkimukset ja käyttöiän arviointi vaikuttavat suunnitteluun sekä millaisia työkaluja ja ohjeistuksia on saatavilla. Kirjallisuustutkimuksessa tarkastellaan betonielementtien uudelleenkäyttöpotentiaalia, rakennesuunnittelun kannalta olennaisia tekijöitä, tarvittavia tutkimuksia sekä suunnittelun avuksi kehitettyjä työkaluja. Lisäksi tarkemmin tutustutaan rakennuskohteeseen, jossa laajennusosan rakentamiseen käytetään samasta rakennuksesta irrotettavia elementtejä. Lopulta käydään vielä läpi pienimuotoisessa haastattelututkimuksessa selvinneet asiat case-kohteeseen, ja yleisesti betonirakenneosien uudelleenkäytön rakennesuunnitteluun liittyen.
Tulosten perusteella koottiin kaavio siitä, miten uudelleenkäytettävillä osilla rakentaessa rakennesuunnitteluprosessin tulisi pääpiirteittäin edetä. Rakennesuunnittelu vastaa pitkälti normaalia rakennesuunnittelua, mutta suunnittelun vaiheet eroavat jonkin verran ja elementtien lähtötietojen selvitys sekä kuntotutkimukset vaativat lisäresursseja. Lopputuloksena todettiin, että betonirakenneosien uudelleenkäyttö on teknisesti mahdollista ja ympäristön kannalta perusteltua, mutta sen laajempi käyttöönotto edellyttää selkeitä toimintamalleja, ohjeistuksia ja yhdenmukaistettuja standardeja.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10645]
