Ohjelmoinnillisen ajattelun kehittyminen tietojenkäsittelytieteiden opintojen aikana Tampereen yliopistossa

Abstract

Tutkielma tarkastelee ohjelmoinnillisen ajattelun kehittymistä Tampereen yliopiston tietojenkäsittelytieteiden kandidaattiopinnoissa. Ohjelmoinnillinen ajattelu määritellään ajattelutavaksi, joka yhdistää mm. abstraktion, dekomposition, algoritmisen ajattelun ja automaation, ja jota hyödynnetään ongelmanratkaisussa ja järjestelmien suunnittelussa. Työ perustuu kirjallisuuskatsaukseen ja yliopiston ohjelmointikurssien opetussuunnitelmien analyysiin AHAA-mallin avulla.

Tulokset osoittavat, että opintojen kokonaisuus etenee johdonmukaisena oppimispolkuna: abstraktio ja dekompositio näkyvät vahvasti jo ohjelmoinnin peruskursseilla ja syvenevät tietorakenteiden, rajapintojen ja tietomallinnuksen kautta. Algoritminen ajattelu vahvistuu erityisesti Tietorakenteet ja algoritmit -kurssilla, joka toimii ohjelmoinnillisen ajattelun teoreettisena ytimenä. Automatisointi nousee selvästi esiin vasta projektikursseilla, joissa opiskelijat soveltavat testausautomaatiota, jatkuvaa integraatiota ja muita ohjelmistokehityksen automatisoituja käytäntöjä.

Johtopäätöksenä opetussuunnitelma tukee ohjelmoinnillisen ajattelun keskeisten osa-alueiden kehittymistä, mutta ajattelun eksplisiittinen opettaminen ja arviointi jäävät osin implisiittiseksi ohjelmointisuoritusten varaan. Erityisesti automatisointiin liittyvien ajattelutaitojen näkyvämpää käsittelyä voisi vahvistaa opintojen alkuvaiheessa. AHAA-malli osoittautuu hyödylliseksi väli-neeksi ohjelmointikoulutuksen arviointiin ja kehittämiseen.