Uusiomateriaalien testauksen ja käsittelyn työturvallisuus

Abstract

Kiertotalouden tavoitteena on hyödyntää tuotteet ja niiden sisältämät materiaalit mahdollisimman pitkälle ja näin pidentää niiden elinkaarta ja vähentää syntyvän jätteen määrää. Infrarakentamisessa korvataan luonnon kiviaineksia uusiomaamateriaaleilla, jotka ovat esimerkiksi teollisuuden sivutuotteita tai mineraalisia jätemateriaaleja. Kiertotalouden haasteena on, että uusiomateriaalien käsittely voi altistaa työntekijän kemiallisille, biologisille tai fysikaalisille vaaratekijöille. Kierrätykseen tulevissa purkumateriaaleissa voi olla esimerkiksi haitallisia aineita, joiden käytöstä on jo luovuttu. Vaikka haitallisten aineiden liukoisuudet olisivat MARA-asetuksen rajoissa, voivat niiden kokonaispitoisuudet ylittää työturvallisuuden arvioinnin viitearvot. Potentiaalisia altistujia vaaratekijöille ovat esimerkiksi näytteenottajat, laboratoriotyöntekijät sekä materiaalin jalostajat ja hyödyntäjät.

Tämä tutkimus lähti tarpeesta saada lisää tietoa uusiomateriaalien riskitekijöistä ja luoda selkeää ohjeistusta riskien ehkäisemiseen ja riskeiltä suojautumiseen. Kirjallisuusselvityksessä tutkittiin uusiomateriaaleja ja syvennyttiin jätteenpolton pohjakuonaan ja betonimurskeeseen. Käsitelty jätteenpolton kuona on yhdyskuntajätteenpoltossa syntyvää palamatonta ainetta, joka koostuu pääosin mineraaliaineksesta. Työturvallisuuden kannalta jätteenpolton kuonan riskit aiheutuvat pölyämisestä ja pölyn sisältämistä haitallisista aineista. Betonimurske valmistetaan purkamisesta tai uudisrakentamisesta peräisin olevasta betonijätteestä tai puhtaasta ylijäämäbetonista. Työturvallisuuden kannalta betonimurskeen riskitekijöitä ovat muun muassa epäorgaaninen pöly ja kvartsi.

Kirjallisuusselvityksessä perehdyttiin myös uusiomateriaalien työturvallisuuteen ja siihen liittyvään lainsäädäntöön. Altistusreittejä kemiallisille riskitekijöille ovat hengitystiet, iho ja ruoansulatuskanava. Työturvallisuuslain mukaan työsuojeluriskien hallinnassa ensisijaista on riskien ennaltaehkäisy ja poistaminen. Jos nämä eivät ole mahdollisia, tulee riskitekijöiltä suojautua asianmukaisesti esimerkiksi henkilönsuojaimilla.

Työssä toteutettiin haastattelututkimus, jonka tarkoituksena oli selvittää uusiomateriaalien käsittelyssä käytännössä esiintyneitä riskejä ja läheltä piti -tilanteita sekä työpaikoilla käytettäviä hyviä toimintatapoja. Haastateltavat olivat testauslaboratorioiden edustajia sekä uusiomateriaalien käsittelijöitä, jalostajia ja hyödyntäjiä. Haastattelututkimuksen lisäksi työssä tehtiin kyselytutkimus ympäristönäytteenoton sertifiointikoulutuksen käyneille. Haastatteluita oli 8 kappaletta, ja kyselyyn vastasi 48 henkilöä.

Haastatteluiden ja kyselyn perusteella yleisimmin tunnistettu riskitekijä oli pölylle ja sen sisältämille haitta-aineille altistuminen. Pölyn riskeiltä voidaan suojautua kastelemalla materiaalia. Jos kasteleminen ei ole mahdollista, voidaan käyttää vetokaappeja ja kohdepoistoja. Myös tilojen huolellinen siivous ja henkilökohtainen hygienia vähentävät pölyaltistumista. Jos nämä keinot eivät riitä, voidaan suojautua henkilönsuojaimilla, kuten pitkähihaisilla ja -lahkeisilla työvaatteilla ja hengityksensuojaimilla. Kentällä työskennellessä pölylle altistumista voidaan vähentää myös työkoneiden tuloilman suodatuksella. Muita yleisesti tunnistettuja riskitekijöitä olivat emäksisyys tai happamuus, materiaalin sisältämät terävät esineet ja biologiset riskitekijät. Perehdytys työturvallisuuteen ja hyvä tiedonkulku ovat myös olennaisia työturvallisuuden edistämisessä. Kyselytutkimuksen perusteella materiaalien ennakkotiedot ovat usein puutteellisia.

Työn tuloksena laadittiin luettelo hyvistä käytänteistä testauslaboratorioille, kenttätyöntekijöille ja näytteenottajille, kullekin erikseen. Työssä luotiin lisäksi päätöspuukaavio, jolla voi tapauskohtaisesti valita hyvät suojautumiskeinot.

In circular economy products and materials are utilized for as long as possible to extend their life cycle and reduce the amount of waste generated. In infrastructure construction, natural aggregates are replaced with recycled materials, such as industrial by-products or waste materials. One challenge of circular economy is that the processing of recycled materials may expose workers to chemical, biological, or physical hazards. Materials entering recycling streams may contain substances that have been identified as harmful based on current knowledge. Even if the concentrations of harmful substances do not exceed the limit values set by the MARA regulation, their total concentrations may exceed reference values used in occupational safety assessments. Potential exposed groups include samplers, test laboratory personnel, and processors and end users of recycled materials.

This thesis originated from the need to obtain more information on the risk factors associated with recycled materials and to create guidance for preventing these risks and protecting workers from them. The literature review examined recycled materials in general and focused in more detail on incineration bottom ash and crushed concrete. Incineration bottom ash is a non-combustible material generated in municipal solid waste incineration and consists mainly of mineral matter. From the perspective of occupational safety, the risks associated with bottom ash arise from dust formation and harmful substances in the dust. Crushed concrete is produced from concrete waste originating from demolition or construction, or from clean surplus concrete. Occupational safety risk factors related to crushed concrete include inorganic dust and quartz.

The second part of the literature review addressed occupational safety related to recycled materials and the associated legislation. Exposure routes for chemical hazards include the respiratory track, skin, and gastrointestinal track. According to the Occupational Safety and Health Act, the primary means of managing occupational risks are prevention and elimination of risks. If these are not possible, appropriate protective measures must be taken, for example the use of personal protective equipment.

Interview research was conducted as part of this thesis. The aim of the interviews was to identify risks and near misses encountered in practice during the handling of recycled materials, as well as good practices used at workplaces. The group of interviewees consisted of representatives of testing laboratories, as well as handlers, processors and users of recycled materials. In addition to the interviews, a questionnaire survey was conducted for individuals who had completed certification training in environmental sampling. A total of eight interviews were conducted, 48 respondents participated in the survey.

Based on the interview and the survey results, the most identified risk factor was exposure to dust and the harmful substances in it. The risks of dust can be mitigated by wetting the material. If wetting is not possible, fume hoods and local exhaust ventilation can be used. Thorough cleaning of the facilities and good personal hygiene also reduce dust exposure. If these measures are not sufficient, personal protective equipment such as full-length work clothing and respiratory protective equipment can be used. When working outside, dust exposure can also be reduced by filtering the intake air of work machinery. Other commonly identified risk factors included alkalinity or acidity, sharp objects contained in the material, and biological hazards. Occupational safety training and good information flow are also essential for promoting occupational safety. Based on the survey results, preliminary information on materials is often insufficient.

As a result of this thesis, separate lists of good practices were compiled for testing laboratories, field workers, and samplers. In addition, a decision tree was developed to support case-specific selection of appropriate protective measures.