Häiriöt rakennushankkeen toteutusvaiheessa

Abstract

Rakennushankkeiden toteutus on monitoimijainen ja jatkuvasti muuttuva kokonaisuus, jossa eteneminen riippuu samanaikaisesti suunnitelmien valmiudesta, materiaalivirroista, resursseista, sää- ja olosuhdetekijöistä sekä sopimus- ja viranomaisprosesseista. Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan kysymystä “Mitä keskeisiä häiriöitä rakennushankkeiden toteutusvaiheessa esiintyy tieteellisten tutkimusten perusteella?” eli millaisia häiriöitä rakennushankkeen toteutuksen aikana tyypillisesti esiintyy ja millaisia seurauksia niillä on. Tavoitteena on muodostaa jäsennetty kokonaiskuva häiriöiden monimuotoisuudesta sekä siitä, mitkä teemat toistuvat kirjallisuudessa.

Tutkielma toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koottiin pääosin hakusanoilla delay, risk ja uncertainty ja sen pohjalta muodostettiin häiriölista, joka luokiteltiin teemoittain. Tarkastelu rajattiin suomalaiseen rakentamiseen, minkä vuoksi listalta karsittiin Suomen kontekstiin heikosti soveltuvia tai tutkimuksen kannalta tarpeettoman päällekkäisiä tekijöitä. Häiriöitä tarkastellaan myös osana jatkumoa, jossa riski nähdään potentiaalisena uhkana, häiriö riskin toteutuneena ilmenemänä ja viivästys usein häiriön konkreettisena seurauksena.

Katsauksen perusteella häiriöt eivät näyttäydy poikkeamina vaan rakennustuotannolle tyypillisinä ilmiöinä, jotka ketjuuntuvat tuotannon riippuvuuksien kautta. Aineistossa korostuvat erityisesti työn edellytysten puutteellisuus sekä tiedon ja päätösten viiveet: keskeneräiset tai muuttuvat suunnitelmat, epäselvä dokumentaatio ja hitaat hyväksyntä- ja päätösprosessit heijastuvat hankintoihin ja työn järjestämiseen aiheuttaen odotusaikaa, uudelleenjärjestelyä, tuottavuuslaskua ja kustannuspaineita. Lisäksi toistuvia teemoja ovat materiaalitoimitusten ja hankintojen viiveet, viestinnän ja koordinoinnin ongelmat verkostomaisessa tuotannossa, hallinnolliset prosessit ja sidosryhmätekijät sekä olosuhteet ja maaperäriskit.

Tutkielman keskeinen rajoite on, että aineisto on pääosin kansainvälistä eikä sen perusteella voida tehdä tilastollisesti vahvoja johtopäätöksiä häiriöiden esiintymistiheydestä Suomessa. Tuloksena syntyvä luokittelu ja häiriökentän jäsennys toimii kuitenkin perusteltuna pohjana häiriöiden ennakoinnin ja hallinnan tarkastelulle sekä jatkotutkimuskysymysten määrittelylle suomalaisissa rakennushankkeissa.