Stigma ja tunnustus työn ja koulutuksen ulkopuolella : Teoreettisia, empiirisiä ja metodologisia näkökulmia nuorten aikuisten kokemuksiin

Abstract

Tämän osajulkaisuihin perustuvan väitöskirjan taustaoletuksena on, että työn ja koulutuksen ulkopuolella oleminen merkitsee potentiaalista stigmaa nuorten aikuisten elämässä. Väitöskirjan tehtävänä on syventää ymmärrystä tästä ilmiöstä teoreettisella, empiirisellä ja metodologisella tasolla. Väitöskirjan osajulkaisuja yhteen kokoavia tutkimuskysymyksiä on kolme: 1) miten työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten aikuisten kokemuksia stigmaan liittyen voidaan lähestyä teoreettisesti, 2) miten työn ja koulutuksen ulkopuolella olemiseen liittyvä stigma ilmenee nuorten aikuisten kokemuksissa tunnustussuhdeteoreettisesti tarkasteltuna ja minkälaisia haasteita teorian empiirisessä soveltamisessa on, ja 3) millä tavoin vuorovaikutussosiologiset näkökulmat auttavat täydentämään tunnustussuhdeteoreettista näkökulmaa analysoitaessa nuorten aikuisten stigmaan ja tunnustukseen liittyviä kokemuksia. Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten aikuisten stigmaan liittyvien kokemusten analyysiin on valittu teoreettisena viitekehyksenä Axel Honnethin tunnustussuhdeteoria. Väitöskirjan osatutkimuksissa Honnethin tunnustussuhdeteoriaa on täydennetty soveltuvin osin Erving Goffmanin, Thomas Scheffin ja Randall Collinsin vuorovaikutusta korostavilla sosiologisilla teorioilla. Väitöskirjan aineistona on hyödynnetty <i>Osallistava terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen</i> (PROMEQ) -konsortiohankkeen alahankkeen aineistoja sekä <i>Nuorisobarometrin erillisnäytteessä</i> (2017–2020) kerättyjä nuorten syvähaastatteluja (n=35). Väitöstyössä on nojattu metodologisesti abduktiiviseen tutkimusperinteeseen, jonka avulla työssä on kehitetty teoreettisia, empiirisiä ja metodologisia näkökulmia stigman ja tunnustuksen välisen dynamiikan analyysiin.

Väitöskirjan osatutkimuksissa tuodaan esiin nuorten aikuisten moninaisia ja monimerkityksellisiä kokemuksia työn ja koulutuksen ulkopuolella olemisesta. Ensimmäisessä osatutkimuksessa havaittiin stigman yhteys työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten aikuisten yksinäisyyden kokemuksen taustalla, mutta laadul-lisesti stigmaan liittyvät kokemukset osoittautuivat haastavaksi analysoida. Ensimmäisessä osatutkimuksessa havaittuun tarpeeseen kehittää uusia teoreettismetodologisia näkökulmia nuorten aikuisten kokemusten analyysiin vastattiin soveltamalla ilmiön tutkimiseen Axel Honnethin tunnustussuhdeteoriaa. Toisessa osatutkimuksessa tarkasteltiin nuorten aikuisten suhtautumista omaan elämäntilanteeseensa työn ja koulutuksen ulkopuolella olevina. Analyysissä tuotiin esiin Honnethin teorian hyödyllisyys nuorten aikuisten erilaisten suhtautumistapojen ymmärtämisessä, mutta myös tarve täydentää tätä teoriaa Scheffin häpeäteorian avulla. Kolmannessa osatutkimuksessa analysoitiin nuorten aikuisten kokemuksia kohdennetusta nuorisotyöstä. Osatutkimus toi esiin, miten Honnethin ja Collinsin teorioita voidaan hyödyntää nuorten aikuisten tunnustuksen saamisen tukemiseksi nuorten palveluissa. Viimeisessä osatutkimuksessa kehitettiin Honnethin ja Goffmanin teorioita yhdistäen uutta teoreettis-metodologista lähestymistapaa, jonka avulla stigman ja tunnustuksen välistä dynamiikkaa voidaan analysoida nuorten aikuisten kokemuksista.

Väitöstutkimus osoittaa teoreettisella tasolla Honnethin tunnustussuhdeteorian potentiaalin työn ja koulutuksen ulkopuolella olemisen stigman analyysiin. Sen avulla voidaan tuoda esiin stigman aiheuttamaa tunnustusvajetta, joka ilmenee monimerkityksellisellä tavalla nuorten aikuisten kokemuksissa. Se tuo esiin työn ja koulutuksen ulkopuolella olemisen stigman luonteen yhteiskunnassa vallitsevana tunnustusvajeena, joka kietoutuu vallitseviin tapoihin jakaa arvostusta nyky-yhteiskunnassa. Empiirisellä tasolla teorian soveltaminen osoittautui hyödylliseksi, mutta samaan aikaan analyysi toi esiin haasteita, joihin vastaamiseksi väitöskirjassa etsittiin uusia lähestymistapoja. Työn ja koulutuksen ulkopuolella olemisen stigma ei näyttäytynyt ainoastaan nuoria aikuisia marginalisoivana tunnustusvajeellisena ilmiönä, vaan havainnoissa korostui nuorten aktiivinen toimijuus stigman suhteen. Tämän havainnon tutkimiseen väitöskirjassa on kehitetty uusia teoreettis-metodologisia näkökulmia, joiden avulla tätä dynamiikkaa voidaan tehdä enemmän näkyväksi.

This article-based dissertation is based on the assumption that not being in employment or education can potentially stigmatise young adults. The dissertation aims to deepen understanding of this phenomenon at theoretical, empirical and methodological levels. The three research questions that bring together the publications are: 1) how can the stigma-related experiences of young adults who are not in employment and education be approached theoretically? 2) how does the stigma of not being in employment or education manifest itself in the experiences of young adults from a recognition theoretical perspective, and what challenges are there in applying this theory empirically, and 3) how can interaction-based sociological perspectives complement recognition theory when analysing the experiences of young adults. Axel Honneth's recognition theory has been selected as the theoretical framework through which to analyse the experiences of young adults not in employment or education. In the sub-studies, this theory is supplemented by Erving Goffman, Thomas Scheff, and Randall Collins. The data for the dissertation is drawn from the sub-project of the Inclusive Promotion of Health and Wellbeing (PROMEQ) consortium project and in-depth interviews with young people (n=35) collected in a separate sample of the Youth Barometer (2017–2020). Drawing on an abductive re-search tradition, the dissertation develops theoretical, empirical and methodological perspectives for analysing the dynamics between stigma and recognition.

The sub-studies of this dissertation highlight the diverse and ambiguous experiences of young adults who are not in employment or education. The first sub-study identified a link between stigma and loneliness among this group, but experiences related to stigma proved challenging to analyse qualitatively. In response to the need identified in the first article for new analytical perspectives, Axel Honneth's recognition theory was applied to the study of this phenomenon. The second sub-study examined how young adults interpret their own situation outside of employment and education. The analysis highlights the potential of Honneth's theory for examining these interpretations, as well as the need to further develop it in conjunction with Scheff's theory of shame. The third sub-study analysed young adults' experiences of targeted youth work. It demonstrates how Honneth's and Collins' theories can be utilised in youth services to help young adults gain recognition. The final sub-study developed a new methodological approach combining Honneth’s and Goffman’s theories. This approach can be used to analyse the dynamics between stigma and recognition in the experiences of young adults.

On a theoretical level, the dissertation demonstrates how Honneth's recognition theory can be used to analyse the stigma of not being in employment or education. This theory illuminates the recognition deficit caused by stigma, which manifests in various ways in the experiences of young adults. The dissertation reveals this stigma to be a prevalent recognition deficit that is intertwined with contemporary forms of recognition. On an empirical level, the application of the recognition theory proved useful; however, the analysis also revealed challenges, which the dissertation addresses by proposing new approaches. The stigma of not being in employment or education was not only seen as a phenomenon that marginalises young adults and denies them recognition, but the observations also emphasised the active role of young people in relation to the stigma. To investigate this, the dissertation proposes new approaches that can be used to make these dynamics more visible.