Työttömän toimijuus: Teorialähtöinen sisällönanalyysi työttömien omista kirjoituksista

Abstract

Tutkielmassa selvitetään, miten työttömät henkilöt kuvaavat omaa toimijuuttaan työttömänä. Työttömyys on lisääntynyt, minkä seurauksena yhä useampi yhteiskunnan jäsen on ulkona tuottavan työn tekemisestä. Tässä haastavassa elämäntilanteessa yksilö on toimija, joka tekee päätöksiä omassa arjessaan. Toimijuuden myötä yksilö nähdään autonomisena ja luovana toimijana, joka on kykenevä päätöksentekoon. Myös yksilön tunne siitä, onko hänen mahdollista tehdä päätöksiä ja millä rajoittein liittyy toimijuuteen. Yksilön työttömyyden takana voi olla lukuisia erilaisia syitä ja myös yhteiskunnan kehittyminen on omalta osaltaan ollut vaikuttamassa työttömien määrään ja asemaan.

Tutkielman aineistona on Työttömän tarina 2018 -kirjoituskilpailun kirjoitukset. Analysoin aineistosta kymmentä satunnaisesti valikoitunutta kirjoitusta. Tutkimusmenetelmänä on teorialähtöinen sisällönanalyysi, jossa työttömien toimijuutta tarkastellaan Ruth Listerin luoman toimijuuden taksonomian pohjalta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten työttömät kuvaavat omaa toimijuuttaan kirjoituksissaan. Listerin luoman toimijuuden osa-alueita ovat arjessa selviytyminen, ulos pääseminen, arkipäivän vastarinta sekä organisoituminen.

Tutkimustulosten pohjalta arjessa selviytyminen näyttäytyi aineistossa esimerkiksi naapureiden välttelynä, sairaiden läheisten hoitamisena sekä arjen rutiinien ylläpitona. Ulos pääseminen ilmeni aktiivisena työnhakuna, työn perässä muuttamisena sekä erilaisiin työllisyyspalveluihin osallistumisena. Arkipäivän vastarinta tuli aineistossa esiin esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan pyynnön vastustamisena. Organisoituminen oli ainut toimijuuden muodoista, joka jäi aineistossa käytännössä olemattomaksi. Aineiston pohjalta ilmeni, kuinka vastanneet pyrkivät pääosin tekemään päätöksiä, jotka tekivät elämästä mahdollisemman siedettävää ja edistivät työttömyydestä ulos pääsemistä. Aina yhteiskunnan tarjoamat tukipalvelut eivät tukeneet toimijuutta ja tilanteesta ulos pääsemistä, sillä työttömät kokivat ne usein turhauttavina ja alistavina. Työttömien toimijuutta kyseenalaistettiin ja sivuutettiin myös muiden osapuolten taholta, mikä heikensi toimijuutta. Tutkielma toi näkyväksi työttömien omaa arkea ja siinä esiintyvää toimijuutta sekä sen haasteita.