Oppimisen tuen uudistuksen vaikutukset esiopetuksen pedagogiseen johtamistyöhön : Päiväkodin johtajien näkemykset inklusiivisen esiopetuksen johtamisesta uudistuksen myötä
Koistinen, Erika; Anttila Carlsson, Lea (2025)
2025
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma, varhaiskasvatuksen opettaja - Bachelor´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education and Care
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-12-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2025121811934
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2025121811934
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia ajatuksia esiopetuksen oppimisen tuen uudistus herättää esiopetuksesta vastaavissa päiväkodin johtajissa. Lisäksi tavoitteena oli tunnistaa ne tekijät, jotka johtajien kuvauksissa näyttäytyivät inkluusion ja laadukkaan tuen toteutumista mahdollistavina tai haastavina. Oppimisen tuen uudistus on vielä tuore, eikä sen jalkautumisesta esiopetukseen ole toistaiseksi juurikaan tutkimustietoa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla. Tutkimuksessa haastateltiin viittä päiväkodin johtajaa. Johtajien vastuualueeseen kuului vähintään yksi integroitu esiopetusryhmä tai esiopetusryhmä, jossa oli ryhmä- tai lapsikohtaista tukea tarvitsevia lapsia. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla, ja se teemoiteltiin tutkimuskysymysten mukaisesti.
Tuloksista todettiin, että johtajat suhtautuivat uudistukseen pääosin myönteisesti. Johtajat näkivät uudistuksen arvopohjan olevan linjassa omien arvojensa kanssa. Lisäksi uudistuksen sisällölliset muutokset koettiin pedagogisia tavoitteita tukevina. Erityisesti uudistuksen painotus laadukkaaseen ryhmäpedagogiikkaan sekä kasvattajien pedagogisen toiminnan vahvistuminen nähtiin lapsen tuen toteutumista edistävänä. Toisaalta johtajat toivat esiin, ettei heitä tai henkilöstöä ollut riittävästi osallistettu uudistuksen suunnitteluprosessiin. Lisäksi käytännön toimeenpanoa vaikeuttivat epäselvyydet erityisopettajien yhteis- ja rinnakkaisopettajuudessa sekä huoli riittämättömistä erityisopettajaresursseista. Inkluusion ja tuen toteutumista haastoi inkluusion ja integraation käsitteiden sekoittuminen, henkilöstön kielteiset asenteet sekä puutteellinen pedagoginen reflektio. Keskeiseksi mahdollistavaksi tekijäksi nousi johtajan tarjoama pedagoginen ohjaus ja reflektion tukeminen tiimeissä.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, ja aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla. Tutkimuksessa haastateltiin viittä päiväkodin johtajaa. Johtajien vastuualueeseen kuului vähintään yksi integroitu esiopetusryhmä tai esiopetusryhmä, jossa oli ryhmä- tai lapsikohtaista tukea tarvitsevia lapsia. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla, ja se teemoiteltiin tutkimuskysymysten mukaisesti.
Tuloksista todettiin, että johtajat suhtautuivat uudistukseen pääosin myönteisesti. Johtajat näkivät uudistuksen arvopohjan olevan linjassa omien arvojensa kanssa. Lisäksi uudistuksen sisällölliset muutokset koettiin pedagogisia tavoitteita tukevina. Erityisesti uudistuksen painotus laadukkaaseen ryhmäpedagogiikkaan sekä kasvattajien pedagogisen toiminnan vahvistuminen nähtiin lapsen tuen toteutumista edistävänä. Toisaalta johtajat toivat esiin, ettei heitä tai henkilöstöä ollut riittävästi osallistettu uudistuksen suunnitteluprosessiin. Lisäksi käytännön toimeenpanoa vaikeuttivat epäselvyydet erityisopettajien yhteis- ja rinnakkaisopettajuudessa sekä huoli riittämättömistä erityisopettajaresursseista. Inkluusion ja tuen toteutumista haastoi inkluusion ja integraation käsitteiden sekoittuminen, henkilöstön kielteiset asenteet sekä puutteellinen pedagoginen reflektio. Keskeiseksi mahdollistavaksi tekijäksi nousi johtajan tarjoama pedagoginen ohjaus ja reflektion tukeminen tiimeissä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10487]