Strategisen uudistumisen ja jatkuvuuden tasapaino perheyritysten sukupolvenvaihdoksessa: jatkajien näkökulmia

Abstract

Tämä kandidaatintutkielma tarkastelee perheyritysten jatkajien kokemuksia strategisen jatkuvuuden ja uudistumisen tasapainoilusta sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Suomessa perheyritykset muodostavat valtaosan yrityskannasta ja niillä on merkittävä rooli työllistäjinä sekä alueellisen elinvoiman rakentajina. Samaan aikaan toimintaympäristön murros, kuten digitalisaatio ja vastuullisuusvaatimusten kiristyminen, haastavat perheyrityksiä uudistumaan perinteiden vaalimisen ohella. Aiempi tutkimus on painottunut esimerkiksi sukupolvenvaihdosprosessin juridisiin ja verotuksellisiin kysymyksiin, kun taas sukupolvenvaihdoksen jälkeinen aika ja erityisesti jatkajien valinnat jatkuvuuden ja uudistumisen välillä on jäänyt vähemmälle huomiolle etenkin suomalaisessa tutkimuksessa.

Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää, miten perheyritysten jatkajat tasapainoilevat strategisen jatkuvuuden ja strategisen uudistumisen välillä sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Tutkimuksessa tarkastellaan jatkajien tekemiä strategisia valintoja eli sitä, mitä jatkaja päättää säilyttää sekä miten jatkaja päättää uudistaa perheyritystä muuttuvassa toimintaympäristössä. Teoreettinen viitekehys rakentuu perheyritysten sukupolvenvaihdosta sekä strategista jatkuvuutta ja strategista uudistumista tarkastelevan kirjallisuuden ja tutkimuksien pohjalta.

Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä, jotta voitiin tarkastella tasapainoilua jatkajan omien kokemusten kautta. Empiirinen aineisto kerättiin puolistrukturoitujen teemahaastattelujen avulla kolmelta suomalaisen perheyrityksen jatkajalta. Kaikki haastateltavat toimivat omissa perheyrityksissään sekä omistajina että toimitusjohtajina. Haastatteluaineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla, jossa aineistosta pelkistettiin strategista jatkuvuutta, strategista uudistumista ja niiden tasapainoilua kuvaavia ilmauksia, jotka ryhmiteltiin alaluokkiin, yläluokkiin ja pääluokkiin hyödyntämällä myös tämän tutkimuksen viitekehystä.

Tulosten perusteella strateginen jatkuvuus rakentuu perheyrityksen ominaisuuksista, arvoista ja DNA:sta sekä keskeisten toimintamallien säilyttämisestä. Jatkajat korostivat omistajaperheen tukea ja läsnäoloa, pitkän aikavälin ajattelua sekä näkemystä perheyrityksen olemisesta lainassa kulloisellakin sukupolvella, ja halua siirtää perheyritys eteenpäin paremmassa kunnossa. Haastatteluissa nousi esiin, että perhelähtöisyys, uteliaisuus sekä läheiset suhteet henkilöstöön ja asiakkaisiin toimivat päätöksenteon kompassina ja kilpailutekijänä. Strateginen uudistuminen ilmeni puolestaan jatkajien kasvuhakuisuutena, tulosorientoituneisuutena ja haluna tulkita perheyrityksen toimintaa uudelleen oman sukupolven näkökulmasta. Lisäksi perheen ulkopuolisten hallituksen jäsenten merkitys nousi esille strategiseen uudistumiseen liittyen.

Tutkimuksen keskeinen johtopäätös on, että perheyritysten jatkajat pitävät strategista jatkuvuutta ja uudistumista toisiaan täydentävinä, joka perustuu siihen, että jatkuvuus muodostaa perustan, identiteetin ja luottamuksen, joiden päälle uudistuminen voidaan rakentaa. Uudistuminen puolestaan mahdollistaa kasvun, kilpailukyvyn ja kyvykkyyden sopeutua toimintaympäristön muutoksiin. Tasapaino on yritys- ja jatkajakohtaista ja sen ymmärtämisessä edesauttaa hyvä ymmärrys omasta perheyrityksestä ja työkokemus perheyrityksen ulkopuolelta. Tutkielma syventää ymmärrystä siitä, miten suomalaiset perheyritysten jatkajat käytännössä yhdistävät strategisen jatkuvuuden ja uudistumisen sukupolvenvaihdoksen jälkeen.