Kuka on lapsen äiti?: Äitiyden määrittyminen sijaissynnytyksissä

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan äitiyden määrittymistä sijaissynnytyksissä sekä aiotun äidin asemaa Suomen lainsäädännössä. Tavoitteena on selvittää, miten äitiys nähdään ja määritellään juridisissa sekä yhteiskunnallisissa oikeusjärjestelmissä. Tarkastelun kohteena ovat myös määrittelyyn liittyvät ristiriidat sekä se, millaiseksi sijaissynnyttäjän ja aiotun äidin oikeudet sekä vastuut muodostuvat vallitsevan sääntelyn puitteissa.

Tutkimusaineisto koostuu Oikeusministeriön vuonna 2023 laatimasta selvityksestä ei-kaupallisen sijaissynnytyksen sallimisesta. Menetelmänä tutkielmassa käytetään laadullista aineistolähtöistä sisällönanalyysia, jonka avulla analysoidaan äitiyden asemaa sijaissynnytysjärjestelyissä Suomessa. Tutkielman tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, miten yhteiskunnalliset käytännöt ja lainsäädäntö ohjaavat sekä rajaavat äitiyden määrittymistä.

Tutkielman tulokset osoittavat, miten suomalaisessa lainsäädännössä äitiys rakentuu pitkälti synnyttämisen varaan. Vanhemmuuslaissa lapsen äidiksi määritellään lapsen synnyttänyt henkilö, eikä täten geneettisellä yhteydellä tai äitiyden intentionaalisuudella ole itsenäistä juridista merkitystä äitiyden määrittymisessä. Sijaissynnytysjärjestelyiden näkökulmasta tämä tarkoittaa, että usein lapsen geneettinen äiti eli aiottu äiti ei lähtökohtaisesti saa juridista äitiyttä lapseen. Sijaissynnyttäjä taas tunnustettaisiin automaattisesti lapsen äidiksi. Suomalainen säätely siis kaventaa äitiyden määritelmää painottamalla synnyttämistä samalla asettaen geneettisen sekä intentionaalisen äitiyden toissijaiseen asemaan.