Sidosryhmäosallistaminen kestävyysraportointidirektiivin mukaisessa olennaisuusanalyysissa

Abstract

Aikakautemme ympäristöllisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden haasteet ovat edesauttaneet yritysten kestävyysraportoinnin valtavirtaistumista. Kestävyysraportoinnin kulmakivenä nähdään sekä olennaisuusperiaate että sidosryhmien osallistaminen raportoitavien aiheiden määrittelyyn, sillä kestävyysraportoinnin pohjimmainen tarkoitus on välittää tietoa sidosryhmille olennaisimmista kestävyysaiheista. Kestävyysraportointia on kuitenkin kritisoitu muun muassa laadukkuuden ja uskottavuuden puutteesta sekä siitä, ettei sen kautta olla onnistuttu tarjoamaan sidosryhmille riittävästi tietoa olennaisista kestävyysaiheista. Muun muassa näihin haasteisiin pyritään vastaamaan Euroopan unionissa kestävyysraportointidirektiivin keinoin.

Aihepiirin aiemmassa tutkimuksessa on korostettu, että sekä sidosryhmäosallistaminen että olennaisuuden määrittely ja siitä raportointi ovat kestävyysraportoinnissa avainasemassa. Tästä huolimatta aihepiirin tutkimus on tunnistettu vajavaiseksi. Aiempi tutkimus korostaakin tarvetta kaksoisolennaisuusperiaatteen, sidosryhmien osallistamisen ja olennaisuuden määrittelyn yksityiskohtaisemmalle tutkimukselle. Tämä tutkielma pyrkii täyttämään havaittuja tutkimusaukkoja luomalla syvempään ymmärrystä sidosryhmien osallistamisen kuvailusta kaksoisolennaisuuden määrittelyn näkökulmasta kestävyysraportointidirektiivin valossa. Tarkoituksena on havainnollistaa, miten yritysten sidosryhmät ja heidän osallistumisensa olennaisten kestävyysaiheiden määrittelyyn on kuvattu kestävyysraporteissa.

Tutkimuksen aineistona hyödynnetään suomalaisten kulutustavaroiden ja -palveluiden sekä perushyödykkeiden toimialoilla toimivien pörssiyhtiöiden kestävyysraportteja vuodelta 2024. Aineisto koostui yhteensä 22 kestävyysraportista, ja sen analysointi toteutettiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin teorialähtöisesti. Tätä varten tutkielmassa rakennettiin aiempaan tutkimukseen pohjautuva sidosryhmäosallistamisen analyysimatriisi, jonka kautta analysoitiin sidosryhmien tunnistamista, lähestymistapoja olennaisuuteen ja osallistamiseen sekä osallistamisen tapoja ja tuloksia.

Tutkimustulosten perusteella havaittiin, että vaikka sidosryhmiä on osallistettu olennaisuuden määrittelyyn, on siitä raportointi kuitenkin melko vajavaista sekä ylätasoista ja käytännöt yritysten välillä epäyhteneväisiä. Yleisesti yritykset raportoivat ylätasolla olennaiset sidosryhmänsä sekä osallistamisen keinot, mutta eivät avaa raporteillaan prosesseja tehtyjen valintojen taustalla. Vuorovaikutus on ollut kaksisuuntaista ja sidosryhmät ovat tulleet kuulluksi osana olennaisuuden määrittelyä, mutta päätösvalta olennaisista aiheista on säilynyt yrityksillä. Lisäksi sidosryhmiä on osallistettu pääasiassa vain olennaisuusanalyysiprosessien alkuvaiheissa, minkä vuoksi sidosryhmien näkemysten painoarvo lopputuloksissa jää epäselväksi.

Tutkielman tulokset ja johtopäätelmät täyttävät tunnistettua tutkimusaukkoa ja tarjoavat kestävyysraportointia tekeville yrityksille tietoa olennaisuuden määrittelyn ja siihen sisältyvän sidosryhmäosallistamisen raportoinnin käytännön tilasta. Lisäksi tutkielmaa varten luotu sidosryhmäosallistamisen analyysimatriisi antaa näkökulmaa raportoinnin kehittämisen tueksi. Tutkimuksen ajankohtaisuutta korostaa kestävyysraportointikäytäntöjen murrosvaihe Euroopan unionissa kestävyysraportointidirektiivin ja siihen kohdistuvien muutoksien myötä. Jatkotutkimusaiheina tutkielman perusteella ehdotetaan aihepiirin laajentamista eri maantieteellisille alueille ja toimialoille sekä aiheen analysoinnin katsontakannan laajentamista esimerkiksi haastatteluin. Lisäksi vertailevaa tutkimusotetta vuosien 2023 tai 2025 kestävyysraporttien kanssa esitetään jatkotutkimusaiheeksi etenkin Omnibus-ehdotuksen myötä.