Grafeeni pinnoitteena korkeanlämpötilan sovelluksissa
Pispala, Elina (2025)
Pispala, Elina
2025
Tekniikan ja luonnontieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Engineering and Natural Sciences
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2025-12-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2025121811953
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2025121811953
Tiivistelmä
Teollisuudessa on paljon ympäristöjä, jotka ovat materiaaleille hyvin kuluttavia. Korkeanlämpötilan ympäristö altistaa materiaalia korroosiolle, mekaanisten ominaisuuksien heikkenemiselle sekä suurille paine- ja lämpötilavaihteluille. Materiaaleja suojaamaan tarvitaan pinnoitteita, jotka soveltuvat näihin ympäristöihin sekä tarvittaessa parantavat materiaalin tai esimerkiksi laitteen toimivuutta. Grafeenipinnoite voi parantaa osien kovuutta sekä toimia kiinteänä voiteluaineena, joka suojaa materiaalia palamiselta, korroosiolta sekä kulumiselta ja iskuilta.
Grafeeni on yksi kestävimmistä löydetyistä kaksiulotteisista materiaaleista. Grafeenin rakenne on säännöllinen heksagonaalinen hiiliatomeista koostuva yksikerroksinen levyrakenne. Hiiliatomien välillä on sp2-sidoksia ja rakenteessa on heikkoja van der Waalsin sidoksia, jotka mahdollistavat muun muassa levyn taipumisen ja päällekkäisten levyjen liikkumisen suhteessa toisiinsa. Grafeenin lujuusominaisuudet sekä sähkönjohtokyky ovat erinomaiset, minkä lisäksi kemiallisten ominaisuuksiensa ansiosta grafeeni on hyvin inertti sekä optisesti melko läpinäkyvä.
Grafeenin ominaisuuksien perusteella sitä voitaisiin käyttää materiaalina korkeanlämpötilanpinnoitteissa esimerkiksi meri-, energia- ja ilmailuteollisuudessa. Näissä ympäristöissä grafeeni voi parantaa laitteiden osien kestävyyttä sekä vähentää teollisuudessa syntyvää jätettä ja korjaamiskuluja.
Työssä tutkitaan neljää eri pinnoitteen valmistusmenetelmää; kemiallista kaasufaasipinnoitusta, kemiallista kuorintaa (chemical exfoliation), sähkökemiallista kuorintaa (electrochemical exfoliation) sekä nestefaasikuorintaa (liquid phase exfoliation). Menetelmiä vertaillaan valmiin pinnoitteen laadun, valmistusprosessin sekä menetelmän ympäristövaikutusten perusteella. Menetelmistä kemiallinen kaasufaasipinnoitus sekä sähkökemiallinen kuorinta mahdollistavat parhaimman laadun pinnoitteelle, ja näistä menetelmistä sähkökemiallinen kuorinta on skaalattavissa teollisuuteen sekä vähemmän ympäristöä kuormittava.
Työn tuloksien perustella voidaan uskoa grafeenin olevan mahdollinen materiaali korkeanlämpötilan sovelluksien pinnoitteisiin. Grafeenipinnoite olisi hyvin ohut, nanomittakaavasssa oleva pinnoite. Jotta grafeenipinnoitetta voitaisiin alkaa hyödyntämään teollisuudessa, valmistusmenetelmiä tulee kehittää tai mahdollisesti löytää uusia menetelmiä, jotka soveltuvat grafeenipinnoitteen valmistamiseen nykyisiä menetelmiä paremmin.
Grafeeni on yksi kestävimmistä löydetyistä kaksiulotteisista materiaaleista. Grafeenin rakenne on säännöllinen heksagonaalinen hiiliatomeista koostuva yksikerroksinen levyrakenne. Hiiliatomien välillä on sp2-sidoksia ja rakenteessa on heikkoja van der Waalsin sidoksia, jotka mahdollistavat muun muassa levyn taipumisen ja päällekkäisten levyjen liikkumisen suhteessa toisiinsa. Grafeenin lujuusominaisuudet sekä sähkönjohtokyky ovat erinomaiset, minkä lisäksi kemiallisten ominaisuuksiensa ansiosta grafeeni on hyvin inertti sekä optisesti melko läpinäkyvä.
Grafeenin ominaisuuksien perusteella sitä voitaisiin käyttää materiaalina korkeanlämpötilanpinnoitteissa esimerkiksi meri-, energia- ja ilmailuteollisuudessa. Näissä ympäristöissä grafeeni voi parantaa laitteiden osien kestävyyttä sekä vähentää teollisuudessa syntyvää jätettä ja korjaamiskuluja.
Työssä tutkitaan neljää eri pinnoitteen valmistusmenetelmää; kemiallista kaasufaasipinnoitusta, kemiallista kuorintaa (chemical exfoliation), sähkökemiallista kuorintaa (electrochemical exfoliation) sekä nestefaasikuorintaa (liquid phase exfoliation). Menetelmiä vertaillaan valmiin pinnoitteen laadun, valmistusprosessin sekä menetelmän ympäristövaikutusten perusteella. Menetelmistä kemiallinen kaasufaasipinnoitus sekä sähkökemiallinen kuorinta mahdollistavat parhaimman laadun pinnoitteelle, ja näistä menetelmistä sähkökemiallinen kuorinta on skaalattavissa teollisuuteen sekä vähemmän ympäristöä kuormittava.
Työn tuloksien perustella voidaan uskoa grafeenin olevan mahdollinen materiaali korkeanlämpötilan sovelluksien pinnoitteisiin. Grafeenipinnoite olisi hyvin ohut, nanomittakaavasssa oleva pinnoite. Jotta grafeenipinnoitetta voitaisiin alkaa hyödyntämään teollisuudessa, valmistusmenetelmiä tulee kehittää tai mahdollisesti löytää uusia menetelmiä, jotka soveltuvat grafeenipinnoitteen valmistamiseen nykyisiä menetelmiä paremmin.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [12022]
