Urheiluliittojen julkinen rahoitus ja tuloksellisuus

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin Urheiluliittojen julkista rahoitusta ja sen tuloksellisuutta suomalaisessa julkisessa hallinnossa. Tutkimuksen pääkysymys kohdistui siihen, miten urheiluliittojen tuloksellisuus määritellään ja arvioidaan valtionavustusten näkökulmasta. Tutkimuksen Kohteena olivat Jääkiekkoliitto, Palloliitto ja Hiihtoliitto, jotka saivat merkittävän osan valtion liikuntavaroista vuosina 2022-2024. Tutkimus toteutettiin laadullisena dokumenttianalyysina. Aineistona hyödynnettiin liittojen vuosikertomuksia, tilinpäätöksiä sekä valtion hallinnollisia asiakirjoja, kuten liikuntalakia, asetuksia ja avustuspäätöksiä. Tuloksellisuuden arvioinnissa käytettiin 4E-mallia (Economy, Efficiency, Effectiveness, Equity), mikä mahdollisti rahoituksen käytön, toiminnan tehokkuuden, tavoitteiden toteutumisen ja yhdenvertaisuuden tarkastelun systemaattisesti. Tulosten perusteella havaittiin, että valtionavustukset muodostavat merkittävän osan liittojen rahoituksesta ja tukevat strategisia painopisteitä, kuten lasten ja nuorten liikuntaa, seurakehitystä sekä tasa-arvo-ohjelmia. Taloudellisuus ja tehokkuus ilmenevät selkeämmin raportoinnissa, kun taas vaikuttavuuden ja oikeudenmukaisuuden arviointi perustuu usein laadullisiin kuvauksiin. Tulokset osoittava, että nykyiset määrällisiin mittareihin painottuvat arviointikäytännöt eivät yksin riitä kuvaamaan liittojen todellista yhteiskunnallista merkitystä. Tutkimuksen johtopäätöksenä todettiin, että tuloksellisuuden arviointia tulisi kehittää siten, että sekä määrälliset että laadulliset vaikutukset otetaan huomioon. Jatkotutkimuksissa olisi perusteltua laajentaa tarkastelua pidemmälle aikavälille ja hyödyntää myös kvalitatiivisia menetelmiä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden syvempään analyysiin.