Pistoshoitodiskurssit suomalaisissa lifestyle-podcasteissa
Kautto, Milla (2025)
2025
Kielten maisteriohjelma - Master's Programme in Languages
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2025-12-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2025121611796
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2025121611796
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee kriittisen diskurssianalyysin keinoin, minkälaisia diskursseja suomalaisissa lifestyle-podcasteissa tuotetaan esteettisiä pistoshoitoja käsittelevissä keskusteluissa. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisilla kielellisillä keinoilla pistoshoitodiskursseja rakennetaan.
Tutkimus sijoittuu kriittisen diskurssianalyysin teoreettiseen ja metodologiseen viitekehykseen. Menetelmänä hyödynnettiin Norman Fairclough’n kriittisen diskurssianalyysin kolmitasoista mallia, joka toteutettiin tekstin kuvaamisena, tekstin ja vuorovaikutuksen suhteen tulkitsemisena sekä vuorovaikutuksen ja sosiaalisen kontekstin suhteen selittämisenä. Analyysin tukena käytettiin lisäksi systeemis-funktionaalista kieliteoriaa sekä sosiaalisen konstruktionismin käsitystä kielen ja todellisuuden välisestä vuorovaikutuksesta.
Tutkimusaineisto koostuu yhteensä 15 podcast-jaksosta, jotka on julkaistu yhdeksässä suomalaisessa lifestyle-podcastissa vuosien 2024–2025 aikana. Aineistoon valittiin vain naisten juontamien podcastien jaksoja sekä jaksoja, joissa vähintään toinen juontajista kertoo itse ottaneensa pistoshoitoja. Tutkimusaineistossa on sekä yhden että kahden naisen juontamia podcasteja. Aineiston analyysin perusteella esittelyyn on nostettu neljä diskurssia: 1) lääketieteellisyyden diskurssi, 2) itsehallinnan diskurssi, 3) valinnanvapauden diskurssi sekä 4) yhteiskunnallinen diskurssi.
Lääketieteellisyyden diskurssi toimii pistoshoitopuheen perustana jäljittelemällä lääketieteellistä kieltä ja retoriikkaa sekä tukeutumalla ammattilaisten auktoriteettiin toimenpiteiden oikeuttamiseksi ja turvallisuuden takaamiseksi. Tällä diskurssilla samanaikaisesti vahvistetaan ja horjutetaan pistoshoitojen hyväksyttävyyttä. Itsehallinnan diskurssilla pistoshoitoja taas merkityksellistään yksilön velvollisuutena jatkuvaan itsensä kehittämiseen. Yksilön itsehallinta liittyy sekä ulkonäön hallintaan korjattaessa ulkoisia vikoja pistoshoidoilla että sisäisen maailman hallintaan, jossa injektiot nähdään itsetunnon ja hyvinvoinnin parantajina. Valinnanvapauden diskurssilla pistoshoidoista luodaan kuvaa yksilöiden autonomisina valintoina ja kevytmielisinä kokeiluina. Autonomian lisäksi valinnanvapauden diskurssissa keskeisinä arvoina toimivat yksilöllisyys ja vapaus. Yhteiskunnallista diskurssia puolestaan tuotetaan, kun podcast-juontajat keskustelevat kauneustoimenpiteiden ja ulkonäön yhteiskunnallisuudesta. Tällä diskurssilla rakennetaan kuvaa uudesta pistoshoitojen normista. Toistuvina, merkityksiä rakentavina kielenpiirteinä diskursseissa toistuvat nimeäminen ja luokittelu, me-retoriikka, erilaiset affektiset ilmaukset, kuten kielikuvat, kärjistykset ja liioittelut sekä eufemismit, puheen referointi ja toimijuuden esitykset.
Tulokset osoittavat, että suomalaisissa lifestyle-podcasteissa pistoshoitoja merkityksellistetään osana yksilökeskeistä, uusliberalistista itsen kehittämisen muotoa länsimaisessa ulkonäköyhteiskunnassa. Diskurssit kytkeytyvät postfeministiseen näkökulmaan ja tuottavat postfeministisiä arvoja sekä ihanteita perinteisen naiseuden valjastamisesta moderniin muotoon. Aineiston pistoshoitodiskursseihin kiteytyy ulkonäkökeskeisen yhteiskunnan ideologioita, jotka noudattavat sekä uudelleentuottavat naisiin kohdistuvia valtarakenteita.
Tutkimus sijoittuu kriittisen diskurssianalyysin teoreettiseen ja metodologiseen viitekehykseen. Menetelmänä hyödynnettiin Norman Fairclough’n kriittisen diskurssianalyysin kolmitasoista mallia, joka toteutettiin tekstin kuvaamisena, tekstin ja vuorovaikutuksen suhteen tulkitsemisena sekä vuorovaikutuksen ja sosiaalisen kontekstin suhteen selittämisenä. Analyysin tukena käytettiin lisäksi systeemis-funktionaalista kieliteoriaa sekä sosiaalisen konstruktionismin käsitystä kielen ja todellisuuden välisestä vuorovaikutuksesta.
Tutkimusaineisto koostuu yhteensä 15 podcast-jaksosta, jotka on julkaistu yhdeksässä suomalaisessa lifestyle-podcastissa vuosien 2024–2025 aikana. Aineistoon valittiin vain naisten juontamien podcastien jaksoja sekä jaksoja, joissa vähintään toinen juontajista kertoo itse ottaneensa pistoshoitoja. Tutkimusaineistossa on sekä yhden että kahden naisen juontamia podcasteja. Aineiston analyysin perusteella esittelyyn on nostettu neljä diskurssia: 1) lääketieteellisyyden diskurssi, 2) itsehallinnan diskurssi, 3) valinnanvapauden diskurssi sekä 4) yhteiskunnallinen diskurssi.
Lääketieteellisyyden diskurssi toimii pistoshoitopuheen perustana jäljittelemällä lääketieteellistä kieltä ja retoriikkaa sekä tukeutumalla ammattilaisten auktoriteettiin toimenpiteiden oikeuttamiseksi ja turvallisuuden takaamiseksi. Tällä diskurssilla samanaikaisesti vahvistetaan ja horjutetaan pistoshoitojen hyväksyttävyyttä. Itsehallinnan diskurssilla pistoshoitoja taas merkityksellistään yksilön velvollisuutena jatkuvaan itsensä kehittämiseen. Yksilön itsehallinta liittyy sekä ulkonäön hallintaan korjattaessa ulkoisia vikoja pistoshoidoilla että sisäisen maailman hallintaan, jossa injektiot nähdään itsetunnon ja hyvinvoinnin parantajina. Valinnanvapauden diskurssilla pistoshoidoista luodaan kuvaa yksilöiden autonomisina valintoina ja kevytmielisinä kokeiluina. Autonomian lisäksi valinnanvapauden diskurssissa keskeisinä arvoina toimivat yksilöllisyys ja vapaus. Yhteiskunnallista diskurssia puolestaan tuotetaan, kun podcast-juontajat keskustelevat kauneustoimenpiteiden ja ulkonäön yhteiskunnallisuudesta. Tällä diskurssilla rakennetaan kuvaa uudesta pistoshoitojen normista. Toistuvina, merkityksiä rakentavina kielenpiirteinä diskursseissa toistuvat nimeäminen ja luokittelu, me-retoriikka, erilaiset affektiset ilmaukset, kuten kielikuvat, kärjistykset ja liioittelut sekä eufemismit, puheen referointi ja toimijuuden esitykset.
Tulokset osoittavat, että suomalaisissa lifestyle-podcasteissa pistoshoitoja merkityksellistetään osana yksilökeskeistä, uusliberalistista itsen kehittämisen muotoa länsimaisessa ulkonäköyhteiskunnassa. Diskurssit kytkeytyvät postfeministiseen näkökulmaan ja tuottavat postfeministisiä arvoja sekä ihanteita perinteisen naiseuden valjastamisesta moderniin muotoon. Aineiston pistoshoitodiskursseihin kiteytyy ulkonäkökeskeisen yhteiskunnan ideologioita, jotka noudattavat sekä uudelleentuottavat naisiin kohdistuvia valtarakenteita.