Silta ylitse ideologisen valtameren? : Sosialistinen Yhtenäisyyspuolue Suomessa 1946–55

Abstract

Tämä väitöskirja käsittelee Sosialistista Yhtenäisyyspuoluetta (SYP). Vuonna 1946 perustettu sosialidemokraattisista oppositioista rakentunut SYP toimi kommunistien rinnalla Suomen Kansan Demokraattisessa Liitossa (SKDL). SYP:llä oli Suomen historiassa ainutlaatuinen asema: tämä oli ensimmäinen ja viimeinen kerta, jolloin kommunistit jakoivat yhteistyöjärjestön toisen puolueen kanssa. SYP:n tavoitteena oli nimensä mukaisesti yhdistää maamme työväenliike. Yhteistyö SKDL:ssä kävi kuitenkin vaikeaksi ja vuonna 1955 SYP erosi tuosta liitosta. Puolueen tarina päättyi käytännössä siihen. Olisiko toisenlainen tulevaisuus ollut mahdollinen? En tyydy suinkaan esittämään toteutunutta kehityskulkua ainoana vaihtoehtona, vaan tuon lukemattomien aiemmin käyttämättömien arkistolähteiden avulla esiin myös sen, mitä mahdollisuuksia SYP:llä olisi ollut. Tutkimustehtävänäni on selvittää, miten SYP:n puolueidentiteetti muotoutui vuorovaikutussuhteessa muiden työväenpuolueiden kanssa.

Identiteetin käsite on tutkimuksen teoreettisena pohjana. Modernin ajan identiteetti käsitetään yleisesti prosessinomaiseksi ja keskinäisriippuvuuden kautta syntyväksi: ”me” saamme identiteettimme suhteessa ”muihin”. Menetelmiltään tutkimus perustuu teoriajohtoiseen sisällönanalyysiin ja historiantutkimuksen lähestymistavoille. SYP:n identiteetti paljastuu viiden tutkimuskysymyksen avulla. Selvitän miten SYP perusteli olemassaolonsa tarpeen erottautumalla muista puolueista ja käsitti tämän jälkeen asemansa toimiessaan osana SKDL:ää. Lisäksi tarkastelen SYP:n toimintakulttuuria, identiteetin vahvuutta ja suhdetta puolueen toimintaympäristöön niin suomalaisessa kuin eurooppalaisessa kontekstissa.

Alkuvaiheen jälkeen kasvoi monien SYP:läisten tyytymättömyys kommunistisiin liittokumppaneihin. Tuota kehitystä nopeutti vuoden 1948 eduskuntavaalien jälkeinen tilanne. SKDL:n jouduttua oppositioon ja eristykseen valtakunnanpolitiikassa jyrkensivät kommunistit linjaansa ja lisäsivät vaikutusvaltaansa yhteistyöjärjestössä. 1950-luvun puolivälissä SYP:ssä katsottiin yleisesti, että SKP oli joutunut puolueen ”barrikadilinjan” haltuun. Tämän jälkeen SYP:n johtajisto otti aina vain enemmän etäisyyttä ideologisesti jäykkinä pitämiinsä kommunisteihin. Lopulta merkittävä osa SYP:läisistä ei kuitenkaan eronnut puolueensa mukana SKDL:stä, vaan pysyi mieluummin kommunistien dominoimaksi koetussa liitossa. Siten syntyi uusi sosialistinen traditio ja poliittinen identiteetti sosialidemokraattisen puolueen ja kommunistien välille.

This dissertation discusses the Socialist Unity Party (SYP). Founded in 1946 and built on social democratic opposition, SYP operated alongside the communists in the Finnish People's Democratic League (SKDL). SYP had a unique position in Finnish history: this was the only time when communists shared a cooperation organization with another party. SYP's goal, as its name suggests, was to unite the Finnish labour movement. Cooperation in SKDL became difficult, however, and in 1955 SYP decided to break away from that alliance. The story of the party practically ended there. Would a different kind of future have been possible, though? I will not consider the actual course of development as the only option. In addition, I also present, with the help of countless previously unused archival sources, what possibilities the SYP would have had. My research task is to investigate the formation of SYP's party identity in interaction with other labour parties.

The concept of identity is the theoretical basis of the study. In a modern sense, identity is generally understood as a process-like phenomenon that is created through interdependence: “we” gain our identity in relation to “others”. The research methodology is based on theory-driven content analysis. In addition to that, it applies historical research approaches. SYP’s identity is revealed through five research questions. I will find out how SYP justified its formation by distinguishing itself from other parties and then understood its position while operating as part of SKDL. I will also examine SYP’s operating culture, the strength of its identity and its relationship to the party’s operating environment in both the Finnish and European contexts.

After the initial phase, many SYP members became increasingly dissatisfied with their communist alliance partners. This happened gradually after the parliamentary elections of 1948, when SKDL found itself isolated from national politics. In addition to this, the communists hardened their line and increased their own influence in SKDL. In the mid-1950s, SYP leadership considered that the communist “barricade line” had already completely won. In the end, nevertheless, a significant part of the SYP members did not leave the SKDL with their party, but preferred to remain in the alliance that was perceived to be dominated by the communists. Thus, a new socialist tradition and political identity was born between the social democratic party and the communist party.