Heräteostoista kestotilaukseen: Murroskausi puoluekannatuskyselyiden julkaisussa Yleisradiossa vuosina 1980–1995

Abstract

Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on selvittää Yleisradion politiikan journalismin institutionaalista vahvistamista puoluekannatuskyselyjen avulla vuosina 1980–1995. Vertailukohteena Helsingin Sanomia puoluekannatuskyselyjen julkaisijana.

Työssä on empiirinen osa, jossa selvitetään kvantitatiivisesti kannatuskyselyjen julkaisutahtia tutkimusaikana sekä syitä rytminmuutokseen tarkasteluajanjakson lopulla. Julkaisutahtia verrataan Helsingin Sanomiin sekä ajankohtana käytyihin vaaleihin. Ai-neiston perusteella Ylen tilaamien puoluekannatuskyselyjen julkaisu oli vähäistä ja ajoittaista verrattuna Helsingin Sanomiin vuoteen 1994 asti. Tuolloin Yle muutti linjaansa ja siirtyi julkaisuissa liki kuukausittaiseen tahtiin. Ratkaisu erotti Ylen muista tiedotusvälineistä. Samalla muuttui kyselyiden julkaisun mediaympäristö, muutos johti myöhemmin käytännössä Ylen ja Helsingin Sanomien duopoliin puoluekannatuskyselyjen julkaisussa.

Lisäksi työssä pohditaan puoluekannatuskyselyjä mediasosiologian ja media-antropologian käsittein. Opinnäytteessä luonnehditaan median käytäntöjä puoluekannatuskyselyissä rituaalina. Mediaan liittyvät rituaalit, niin median kuin yleisönkin, vakiinnuttavat medioitunutta, mediavälitteistä sosiaalista järjestystä (mediated social order), jossa ideologiat kilpailevat mediassa ja samalla vahvistavat median esitysvaltaa (Couldry 2011, 274). Rituaalit ymmärretään opinnäytteessä käsitteen laajassa mielessä toistuvina median käytäntöinä, kuten puoluekannatuskyselyt. Kyselyiden mediarituaalissa on median ehdottama paikka niin yleisölle kuin politiikan toimijoillekin. Samankaltaisesti kuin tässä opinäytteessä, rituaalin ideaa on laajennettu journalismin sisällöntuotannon analyysiin ns. tunnustamishaastatteluissa (the ritual of televised confession), joilla media rakentaa yhteisön sosiaalista todellisuutta ja vahvistaa median omaa asemaa yhteisön sosiaalisen todellisuuden määrittäjänä (Couldry 2011, 280).

Tutkimusaikakauden empirian perusteella Ylen ja HS:n aktivoituminen kyselyiden teettäjänä on vähentänyt yksinoikeuksien markkinalogiikan vuoksi muun valtavirtamedian mahdollisuuksia rakentaa vastaavaa asemaa. Tästä syystä Ylen ja HS:n institutionaali-nen asema on vahvistunut tässä politiikan journalismin genressä.