"Tää niiku uudelleen reinventtaa kissavideokulttuurin": Koodinvaihto ja lainaaminen tv-sarjassa Aikuiset

Abstract

Tässä tutkielmassa avaan, millaista englannin ja suomen kielen välistä koodinvaihtoa ja lainaamista ilmenee nuorille ja nuorille aikuisille suunnatun Aikuiset-tv-sarjan henkilöhahmojen kielenkäyttötilanteissa, ja millaisiin käyttöyhteyksiin kielten kohtaamiset linkittyvät. Aineistona tv-sarja Aikuiset tarjoaa tietoa siitä, miten koodinvaihdon ja lainaamisen käyttötapoja hyödynnetään sarjan käsikirjoitetuissa kielenkäytön tilanteissa, ja miten niiden avulla pystytään rakentamaan tv-sarjan henkilöhahmojen kuvaa. Tv-sarjasta olen litteroinut kaikki määritelmiäni vastaavat koodinvaihto- ja lainatapaukset ensimmäisen kauden seitsemän ensimmäisen jakson ajalta. Aineistossa on koodinvaihto- ja lainatapauksia yhteensä 85, joista selkeä enemmistö on koodinvaihdoiksi määriteltäviä kielellisiä ilmiöitä. Aineiston perusteella ei voida kuitenkaan tehdä yleistäviä johtopäätöksiä nuorten kielenkäytön tavoista, sillä aineiston kielenkäyttötilanteet ovat käsikirjoitettuja ja täten fiktiivisiä. Aineisto antaa kuitenkin kuvan siitä, miten nuorille aikuisille suunnattu tv-sarja heijastelee katsojakunnan kielenkäyttötapoja. Käsikirjoitettu aineisto valottaa etenkin koodinvaihto- ja lainatapausten käyttömerkityksistä, sillä englanninkieliset vaihtelut aineistossa ovat erikseen valikoituja toteuttamaan jonkinlaista tavoitetta.

Koodinvaihto ei ole yksiselitteinen tai helposti määriteltävissä oleva käsite: siihen liittyy paljon poikkeavia määritteitä siitä, mikä lasketaan koodinvaihdoksi ja mikä ei. Tässä tutkielmassa tarkoitan koodinvaihdolla kahden kielijärjestelmän – tässä tapauksessa englannin ja suomen kielen – käyttöä saman kielenkäyttötilanteen yhteydessä. Olen ottanut koodinvaihdon rinnalle myös limittäiskieleilyn käsitteen laajentamaan monikielisen kielenkäytön tarkastelun näkökulmaa. Olen ymmärtänyt limittäiskieleilyn koodinvaihtoa laajempana käsitteenä, jossa monikielinen kielenkäyttö nähdään ennemmin koko kielirepertuaaria hyödyntävänä kuin eri aikoihin aktivoituvina kielijärjestelminä.

Myös lainaamisen ja koodinvaihdon käsitteiden rajanvedosta on kielikontaktien tutkimuskentällä hyvinkin eriäviä näkemyksiä. Tässä tutkielmassa näen lainaamisen ja koodinvaihdon saman janan eri ääripäinä, joita ei voida yksiselitteisesti erottaa toisistaan. Tämän takia tarkastelen tutkielmassa myös lainaamista yhtenä englannin kielen hyödyntämisen muotona. Myös käännöslainat sisällytän tutkielmaan mukaan, sillä niiden luonne on vakiintumattoman käännöslainan kohdalla hyvinkin kahta kielijärjestelmää hyödyntävä, ja ne avaavat hyvin, miten englannin kieli vaikuttaa suomen kieleen myös epäsuorasti.

Analyysista selviää, miten koodinvaihdon ja lainaamisen käyttöyhteydet ja merkitykset linkittyvät usein jollain tapaa laajempiin kulttuurisiin konteksteihin tai merkityksiin. Tyypillistä aineistossa on, että etenkin koodinvaihdon ilmiöt noudattavat pitkälti aiempien tutkimusten määrittämiä koodinvaihdon funktioita, kuten referointia ja toistoa. Tosin koodinvaihto- ja lainatapauksiin liittyy paljon myös muita merkityksiä ja motiiveja. Englannin kielen käyttö näyttäisi aineiston perusteella liittyvän etenkin humoristiseen ja leikkisään kielenkäytön tapaan.