Management Control Package -käsitteen määrittely ja tulkinnat kirjallisuudessa: Kirjallisuuskatsaus

Abstract

Johdon ohjausjärjestelmien tutkimuksessa painopiste on siirtynyt yksittäisten ohjausmekanismien tarkastelusta kohti kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa, jossa ohjausjärjestelmiä tarkastellaan toisiinsa kytkeytyneenä kokonaisuutena. Tätä näkökulmaa on jäsennetty Management Control Package (MCP) -käsitteen avulla. Aiempi tutkimus on kuitenkin osoittanut, että MCP-käsitteen määrittely ja teoreettinen tulkinta ovat kirjallisuudessa hajanaisia ja osin epäjohdonmukaisia, mikä on vaikeuttanut käsitteen systemaattista kehittämistä ja empiiristä hyödyntämistä johdon laskentatoimen tutkimuksessa.

Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on tarkastella, miten MCP-käsite on määritelty ja tulkittu johdon laskentatoimen tutkimuskirjallisuudessa. Tutkimuksessa pyritään jäsentämään MCP-käsitteeseen liittyvää teoreettista hajanaisuutta kokoamalla ja analysoimalla kirjallisuudessa esitettyjä määritelmiä ja tulkintoja. Tutkimus toteutettiin laadullisena systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jonka aineisto analysoitiin temaattisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimusaineisto koostui 20 vertaisarvioidusta artikkelista.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että MCP-käsitteen määrittelyssä ja teoreettisessa tulkinnassa korostuvat kolme keskeistä teemaa: MCP-kokonaisuuden määrittely ja rajaus, MCP-kokonaisuuden dynaaminen piirre sekä MCP-kokonaisuuteen kuuluvien ohjausjärjestelmien väliset suhteet ja keskinäisriippuvuus. MCP-käsitteen määrittely ja rajaus johdon laskentatoimen kirjallisuudessa on yhä hajanaista ja epäyhtenäistä, mikä ilmenee muun muassa viitekehysten vaihtelevana soveltamisena ja erilaisina tapoina jäsentää ohjausjärjestelmien kokonaisuuksia.

Lisäksi havaitaan, että MCP-kokonaisuutta ei kuvata täysin staattisena rakenteena, vaan dynaamisena prosessina, joka muotoutuu organisaation strategisten tavoitteiden, kontekstitekijöiden ja ajassa muuttuvan toimintaympäristön vaikutuksesta. MCP-käsitteen ymmärtämiseksi ohjausjärjestelmien välisten suhteiden, kuten riippuvuuksien, komplementaarisuuden ja tasapainon, tarkastelu on olennaista, koska nämä suhteet määrittävät, miten MCP-kokonaisuus toimii ja millä tavoin sitä tulisi tulkita. Tulosten perusteella jatkotutkimuksessa olisi keskeistä selventää MCP-käsitteen määritelmää ja tutkia ohjausjärjestelmien välisiä suhteita sekä niiden dynaamista kehitystä pidemmällä aikavälillä. Lisäksi olisi tarpeen tarkastella laajemmin epämuodollisten kontrollien merkitystä MCP-kokonaisuuden toiminnassa.