"Siellä ne miehet hakkaa naisia olympiakehässä" : Diskurssianalyysi Imane Khelifin sukupuoliuutisoinnista
Weijo, Katariina (2025)
2025
Viestinnän monitieteinen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Multidisciplinary Communication Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-12-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2025121611742
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2025121611742
Tiivistelmä
Kandidaatin tutkielmassani tarkastelin urheilujournalismin tapaa rakentaa ja muokata kuvaa sukupuolesta. Tapausesimerkkini oli algerialainen nyrkkeilijä Imane Khelif, joka nousi ympäri maailmaa otsikoihin Pariisin olympialaisten aikaan, eli elokuussa 2024. Tutkin sitä, millaisia diskursseja Ilta-Sanomat käyttivät Imane Khelifiä ja hänen sukupuoltaan käsittelevissä uutisissa. Lisäksi tutkin sitä, vahvistettiinko vai haastettiinko Khelifin sukupuoliuutisoinnissa sukupuolinormeja.
Yhteensä kymmenen eri aineistoa kerättiin Ilta-Sanomien verkkosivuilta. Tarkastelujakso oli 31.7.2024–21.8.2025. Pitkä tarkastelujakso varmisti sen, että aineisto olisi mahdollisimman monipuolinen ja täten suotuisa tarkastella erilaisia uutisissa vallitsevia diskursseja diskurssianalyysin avulla. Muodostin aineiston perusteella viisi eri diskurssia, jotka mahdollistaisivat tutkimuskysymyksiin vastaamisen.
Ilta-Sanomien Imane Khelifiä koskevasta uutisoinnista oli havaittavissa binäärisen sukupuolikäsityksen diskurssi, sukupuolen epäilyn diskurssi, tunteiden diskurssi, politiikan diskurssi ja kohun diskurssi. Kaikista eniten havaittavissa oli tunteiden diskurssi, jossa rakennettiin kuvaa Khelifistä niin myötätunnon kuin vastakkainasettelun kautta. Huomioitavaa on se, että 70% aineistosta on sellaista, jossa Khelifiä ei kuulla laisinkaan.
Tutkimukseni mukaan Ilta-Sanomat uutisissaan sekä haastoivat että ylläpitivät heteroseksuaalista matriisia. Toimittajien kirjoittamissa kommenteissa kritisoitiin urheilumaailman kaksinapaisuutta, mutta uutisten sitaateissa äänessä olivat usein henkilöt, jotka asettuivat selkeästi Khelifiä vastaan. Tulosten perusteella Khelifin tapausta rinnastetaan usein laajempaan keskusteluun urheilumaailman sukupuolittuneisuudesta. Suuresti esillä oleva keskustelu sukupuolitesteistä myös vahvisti osaltaan urheilumaailman binääristä ajattelutapaa.
Yhteensä kymmenen eri aineistoa kerättiin Ilta-Sanomien verkkosivuilta. Tarkastelujakso oli 31.7.2024–21.8.2025. Pitkä tarkastelujakso varmisti sen, että aineisto olisi mahdollisimman monipuolinen ja täten suotuisa tarkastella erilaisia uutisissa vallitsevia diskursseja diskurssianalyysin avulla. Muodostin aineiston perusteella viisi eri diskurssia, jotka mahdollistaisivat tutkimuskysymyksiin vastaamisen.
Ilta-Sanomien Imane Khelifiä koskevasta uutisoinnista oli havaittavissa binäärisen sukupuolikäsityksen diskurssi, sukupuolen epäilyn diskurssi, tunteiden diskurssi, politiikan diskurssi ja kohun diskurssi. Kaikista eniten havaittavissa oli tunteiden diskurssi, jossa rakennettiin kuvaa Khelifistä niin myötätunnon kuin vastakkainasettelun kautta. Huomioitavaa on se, että 70% aineistosta on sellaista, jossa Khelifiä ei kuulla laisinkaan.
Tutkimukseni mukaan Ilta-Sanomat uutisissaan sekä haastoivat että ylläpitivät heteroseksuaalista matriisia. Toimittajien kirjoittamissa kommenteissa kritisoitiin urheilumaailman kaksinapaisuutta, mutta uutisten sitaateissa äänessä olivat usein henkilöt, jotka asettuivat selkeästi Khelifiä vastaan. Tulosten perusteella Khelifin tapausta rinnastetaan usein laajempaan keskusteluun urheilumaailman sukupuolittuneisuudesta. Suuresti esillä oleva keskustelu sukupuolitesteistä myös vahvisti osaltaan urheilumaailman binääristä ajattelutapaa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10929]