Tahtituotannon parhaat soveltamiskohteet sairaalarakentamisessa

Abstract

Tahtituotanto on Japanista, Saksasta sekä Yhdysvalloista juurensa juontava tuotantomalli, joka perustuu Lean filosofiaan. Tahtituotantoa on alun perin sovellettu tehdastuotannossa, josta se on 2010-luvun taitteessa alkanut siirtymään myös rakennusalalle. Tahtituotannon soveltaminen rakennusalalla on alkanut yleistymään huomattavassa määrin Suomessa vuodesta 2018 eteenpäin. Joidenkin yritysten toimintaan sitä on implementoitu laajasti ja joillakin se on vasta alkutekijöissä. Tahtituotannolle ei ole selkeää yksiselitteistä soveltamismuotoa, vaan sitä täytyy soveltaa eri tavoilla riippuen toteuttavan hankkeen piirteistä. Tästä syystä tässä diplomityössä on tutkittu tahtituotannon soveltamista rakennusalalla, erityisesti sairaalarakentamisessa. Tavoitteena on ollut löytää tahtituotannon parhaimpia soveltamistapoja sairaalarakentamisessa. Tässä diplomityössä ensimmäisenä on tutkittu tahtituotannon soveltamista sairaalarakentamisessa kirjallisuuskatsauksen avulla, jossa on tutkittu monipuolisesti tieteellisiä lähteitä. Lähteiden perusteella on pyritty muodostamaan ensin kattava kokonaiskuva tahtituotannosta, jonka jälkeen on käsitelty rakennushankkeen läpivientiä kokonaisuutena. Viimeisenä on käsitelty sairaalarakentamisen mukanaan tuomia erityispiirteitä, jotka erottavat sen tavanomaisesta toimitilarakentamisesta. Näistä osa-alueista kerätyn tiedon perusteella on pyritty muodostamaan kokonaiskuva siitä, minkälaista tahtituotannon soveltaminen sairaalarakentamisessa on ollut, on tällä hetkellä ja tulee olemaan tulevaisuudessa. Toisena keinona tutkimustavoitteiden saavuttamiseksi on käytetty aineistoanalyysiä. Aineistoanalyysissä on tutkittu yhden tahtituotannolla toteutetun sairaalahankkeen sisältämää dokumentaatiota. Menetelmän tarkoituksena on ollut löytää aineiston perustella hyviä käytäntöjä, jotka ovat toimineet hankkeessa, mutta myös haasteita sekä mahdollisia epäonnistumisia. Viimeisenä vaiheena kolmivaiheisessa tutkimuksessa on hyödynnetty henkilöhaastatteluita. Henkilöhaastatteluissa on haastateltu henkilöitä, jotka ovat olleet töissä erinäisissä rooleissa hankkeella, josta myös aineistoanalyysin lähdeaineisto on saatu. Henkilöhaastatteluiden tavoitteena oli saada nostettua esille alan ammattilaisten mielipiteitä aineistoanalyysin sekä tutkimustavoitteiden avulla muodostettuihin kysymyksiin. Kysymyksien oli tarkoitus haastaa haastateltavia pohtimaan tahtituotannon käyttöä hankkeessa syvemmin, jotta tuloksina saadaan mahdollisimman monipuolisesti tietoa sekä hyvistä että huonoista soveltamiskohteista. Yhdessä kaikkien kolmen tutkimusmenetelmän avulla muodostettiin vastaukset tutkimuskysymyksiin, jotka on voitu pohdinnan jälkeen todeta luotettaviksi sekä jossain määrin yleistettäviksi. Tärkeimpiä tuloksia esiin nousi viisi. Tilaajan täytyy pystyä tuomaan selkeästi ja mielellään sopimuksellisesti esiin hankkeen tärkeimmät tavoitteet ja vaatimukset tahtituotannon kannalta mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Hankkeen kaikki osapuolet tulee sitouttaa ja motivoida tahtituotantoon sopimuksellisesti ja henkisesti sekä hankkeen aikana tulisi hyödyntää mahdollisimman paljon yhteistoiminnallisia menetelmiä ja työkaluja, niin digitaalisia kuin fyysisiä. Tahtiaikataulun luomisessa tahtialueet pitää pystyä luomaan rohkeilla tavoitteilla, tukien tuotantoa ja tahtiaikataulun muokkausta tai hienosäätöä tulee uskaltaa toteuttaa, mikäli se parantaa tuotannon suorituskykyä. Hankkeiden valvonta ja ohjaus täytyy jaotella selkeästi, hyödyntäen monipuolisesti sekä palavereita osapuolien kesken että visuaalisia ja digitaalisia työkaluja. Tulevaisuudessa tahtituotantoa tulisi soveltaa monipuolisesti mahdollisimman monissa hankkeissa, jotta soveltuvuuksista saadaan laajemmin konkreettista näyttöä. Lisäksi tulisi hyödyntää enemmän edellisten hankkeiden dokumentaatiota, digitaalisia työkaluja sekä automaatiota.

Takt production is a production model originating from Japan, Germany, and the United States, founded on the principles of Lean philosophy. It was initially applied in industrial manufacturing, from where it began to transition into the construction sector in the early 2010s. In Finland, the application of takt production in construction has become significantly more widespread since around 2018. Some companies have implemented it extensively in their operations, while in others, its adoption is still at an early stage. There is no single, clearly defined method for applying takt production; in practice, its implementation varies from project to project. For this reason, this master’s thesis examines the application of takt production in the construction industry, with a particular focus on hospital construction. The objective has been to identify the most effective methods for applying takt production in hospital construction projects. The thesis first explores the use of takt production in hospital construction through a literature review, which draws on a wide range of scientific and peer-reviewed sources. Based on these sources, a comprehensive understanding of takt production was first established, followed by an examination of the overall execution of construction projects. Finally, the specific characteristics of hospital construction, which distinguish it from conventional commercial building projects, were analyzed. The information gathered from these areas was then synthesized to form an overall picture of how takt production has been applied in hospital construction in the past, how it is currently applied, and how it is expected to develop in the future. The second research method used to achieve the study’s objectives was data analysis. This involved examining documentation from a hospital project that was executed using takt production. The purpose of this method was to identify, based on the project data, good practices that proved successful, as well as challenges and potential shortcomings encountered during the project. The final stage of the three-phase research process consisted of expert interviews. The interviewees were professionals who had participated in various roles in the same project from which the documentation for the data analysis was obtained. The aim of the interviews was to elicit the views of industry professionals on the questions derived from the data analysis and research objectives. The questions were designed to encourage the interviewees to reflect deeply on the use of takt production in the project, to obtain comprehensive insights into both successful and less effective aspects of its application. Together, the three research methods provided answers to the research questions, which, after careful consideration, were found to be reliable and to some extent generalizable. Five key findings emerged. First, the client must be able to clearly and, preferably through contractual means, define the project’s main objectives and requirements related to takt production as early as possible. Second, all project stakeholders must be both contractually and mentally committed and motivated to follow takt production principles, and collaborative methods and tools, both digital and physical, should be extensively utilized throughout the project. Third, the creation of the takt schedule should be based on ambitious targets that support production, and adjustments or refinements to the schedule should be made whenever they improve production performance. Fourth, project monitoring and control must be clearly structured, making versatile use of meetings among stakeholders as well as visual and digital tools. Finally, in the future, takt production should be applied in a wide variety of projects to obtain broader empirical evidence of its applicability. Additionally, greater use should be made of documentation from previous projects, digital tools, and automation.