Opettajiin kohdistuva väkivalta ja sen vaikutus opettajien työhyvinvointiin : Systemaattinen kirjallisuuskatsaus opettajiin kohdistuvasta väkivallasta ja sen vaikutuksesta opettajien työhyvinvointiin

Abstract

Tämän kandidaatin tutkielman tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva opettajiin kohdistuvan väkivallan vaikutuksista opettajien työhyvinvointiin sekä tarkastella, miten aihetta on aiemmin tutkittu. Aihe on ajankohtainen, sillä kouluväkivalta on lisääntynyt ja se koskettaa yhä useampia opettajia. Suomessa yli puolet kouluista on raportoinut henkilöstöön kohdistuvista uhkauksista tai väkivallasta, ja ilmiö on herättänyt laajaa huolta opettajien jaksamisesta ja turvallisuudesta. Väkivalta tai sen uhka on aiemman tutkimuksen mukaan yhteydessä opettajien stressiin, työuupumukseen ja työstä vetäytymiseen, mikä tekee sen tarkastelusta tärkeää sekä yksilö- että yhteiskunnallisella tasolla.

Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jonka aineisto koostui viidestä vuosina 2021–2022 julkaistusta vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista. Katsaukseen sisältyvät tutkimukset edustivat useita maanosia (Eurooppa, Aasia ja Afrikka) ja ne kohdistuivat peruskoulun, yläkoulun ja lukion opettajiin. Aineiston analyysi tehtiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Valtaosa tutkimuksista oli määrällisiä kyselytutkimuksia, minkä vuoksi ilmiötä on käsitelty erityisesti tilastollisten yhteyksien kautta. Laadullista tutkimusta löytyi vain yksi, mikä osoittaa aukon opettajien omien kokemusten syvällisemmässä ymmärtämisessä.

Tulokset osoittavat johdonmukaisesti, että oppilaiden väkivalta ja aggressiivinen käyttäytyminen heikentävät opettajien työhyvinvointia kaikilla kouluasteilla. Väkivalta oli vahvasti yhteydessä työuupumukseen ja erityisesti hyvinvoinnin heikkenemiseen sekä emotionaaliseen kuormittumiseen. Väkivallan huomattiin myös lisäävän stressiä ja opettajien vetäytymisaikeita. Tulokset tukivat työn vaatimukset ja voimavarat -mallia (Job Demand-Resources-model): väkivalta toimi työn vaatimuksena, joka kulutti voimavaroja, kun taas suojaavia tekijöitä, kuten sosiaalista tukea oli tutkimuksen mukaan usein liian vähän.

Katsauksen perusteella opettajiin kohdistuva väkivalta on globaali hyvinvointihaaste ja sen seuraukset heijastuvat sekä yksittäisiin opettajiin että kouluyhteisöihin laajemmin. Aihetta on tutkittu suhteellisen vähän, joten jatkotutkimukselle on selvä tarve. Etenkin laadullisia tutkimuksia sekä suomalaisia kouluja koskevia selvityksiä tarvitaan, jotta opettajien kokemia vaikutuksia ja tukitoimien riittävyyttä voidaan ymmärtää syvemmin.

The aim of this Bachelor’s thesis is to provide an overview of how violence directed at teachers affects their occupational well-being and to examine how this topic has been studied previously. The issue is timely, as school violence has increased and affects a growing number of teachers. In Finland, more than half of schools have reported threats or acts of violence against staff, raising significant concern regarding teachers’ well-being and safety. Prior research indicates that violence or the threat of violence is associated with teacher stress, burnout, and withdrawal from work, highlighting the importance of examining the phenomenon both at the individual and societal levels.

The study was conducted as a systematic literature review consisting of five peer-reviewed research articles published between 2021 and 2022. The selected studies represented several continents (Europe, Asia, and Africa) and focused on teachers working in primary, lower secondary, and upper secondary schools. The data was analyzed using inductive content analysis. Most of the studies employed quantitative survey methods, meaning that the phenomenon has primarily been examined through statistical associations. Only one qualitative study was identified, demonstrating a gap in the in-depth understanding of teachers’ subjective experiences.

The findings consistently show that student violence and aggressive behaviour undermine teachers’ occupational well-being across all school levels. Violence was strongly associated with burnout and particularly with reduced well-being and emotional strain. It was also found that violence increased stress and teachers’ intentions to withdraw from work. The results support the Job Demands–Resources -model: violence functions as a job demand that depletes teachers’ resources, while protective factors, such as social support, were often insufficient.

Overall, the review indicates that violence against teachers is a global occupational threat to well-being with consequences for both individual teachers and school communities. The topic has been relatively understudied, particularly in Finland, and there is a clear need for further research. More qualitative studies and investigations focusing on Finnish schools are required to deepen the understanding of teachers’ experiences and the adequacy of available support measures.