Opiskeluhyvinvoinnin haasteet poikkeuksellisina aikoina : Kvantitatiivinen tutkimus toiseen asteen kuraattoripalveluiden asiakkaista Espoossa

Abstract

Tutkielman tavoitteena on tutkia opiskeluhyvinvoinnin haasteita poikkeuksellisina vuosina 2019–2023, jota on leimannut maailmanlaajuinen pandemia. Tutkielmassa kuvataan keitä ovat toisen asteen kuraattoripalvelujen asiakkaat ja mitä ovat opiskelijoiden kuraattoripalveluihin hakeutumisen syyt sekä vertaillaan miten kuraattoripalveluiden asiakkuudet eroavat lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten välillä. Tutkielman aineistona käytettiin Espoon kaupungin lukioissa ja Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian espoolaisissa oppilaitoksissa työskentelevien kuraattoreiden AURA- asiakasrekisteritietoja viiden vuoden ajalta vuosilta 2019–2023. Tutkielma on luonteeltaan kvantitatiivinen ja siinä on kyse kuvailevasta ja kartoittavasta rekisteriaineistotutkimuksesta.

Kuraattoripalvelut ovat osa opiskeluhuollon kokonaisuutta, jota ohjaavat oppilas- ja opiskelijahuoltolaki, sosiaalihuoltolaki ja terveydenhuoltolaki. Opiskeluhuollolla tarkoitetaan kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävää työtä, jolla edistetään, pidetään yllä ja luodaan edellytyksiä opiskelijan hyvälle oppimiselle, psyykkiselle ja fyysiselle terveydelle sekä sosiaaliselle hyvinvoinnille. Työskentelyn tavoitteena on turvata varhainen tuki kaikille sitä tarvitseville.

Vuosina 2019–2023 lukioissa työskenteli keskimäärin kymmenen kuraattoria ja opiskeli 5900 opiskelijaa. Omnian oppilaitoksissa työskenteli keskimäärin yhdeksän kuraattoria ja opiskeli 7300 ammatillista perustutkintoa suorittavaa opiskelijaa. Tarkasteluajanjaksona lukiolaisista 5,3 prosenttia ja Omnian opiskelijoista 9,5 prosenttia käytti kuraattoripalveluita. Lukiokuraattoreiden asiakkaista noin kaksi kolmasosaa oli naisia ja noin kolmannes miehiä. Asiakkaat olivat iältään 15–23-vuotiaita. Omnian kuraattoreiden asiakkaista naisia (55,1 %) oli jonkin verran enemmän kuin miehiä (44,9 %). Asiakkaat olivat iältään 15–64-vuotiaita. Lukion asiakkuuksista lähes kaikki (95,3 %) olivat alle 20-vuotiaiden opiskelijoiden. Omniassa vastaava osuus oli alle puolet (44,5 %). Kuraattorien asiakkaiden selkeästi yleisin kotikunta molemmissa oppilaitoksissa oli Espoo. Lukioissa espoolaisten osuus (77,5 %) oli jonkin verran Omniaa (63,4 %) suurempi.

Lukioissa kuraattoripalveluluihin otti yhteyttä lähes puolessa tapauksista opiskelija itse (48,9 %). Omniassa puolestaan yksikön työntekijä (49,5 %), kuten ryhmänohjaaja, opinto-ohjaaja tai erityisopettaja. Yhteydenoton yleisimmät syyt kuraattoripalveluihin lukioissa olivat tunne-elämä (28,5 %), elämänhallinta (25,7 %) ja käyttäytyminen (18,3 %) sekä Omniassa elämänhallinta (44,4 %), käyttäytyminen (21,8 %) ja tunne-elämä (12,1 %). Viisi yleisintä yksittäistä yhteydenoton syytä olivat lukioissa stressi/uupumus (8,1 %), oman kasvun ja kehityksen tuki (8,1 %), motivaatio-ongelmat (7,1 %), ahdistuneisuus/pelot (6,4 %) ja poissaolot (6,3 %). Omniassa ne olivat taloudelliset asiat (15,7 %), poissaolot (13,7 %), etuudet (13,7 %), asuminen (7,7 %) ja muut elämänhallintaan liittyvät syyt (6,0 %).

Tutkielman perusteella toisen asteen kuraattoripalveluiden asiakkaat ovat lukioissa ja Omniassa taustoiltaan erilaisia. Lukiossa kuraattorien asiakkaat ovat keskenään samanikäisiä nuoria tai nuoria aikuisia, kun Omniassa asiakkaat edustavat laajaa ikäryhmää nuorista aina keski-ikäisiin opiskelijoihin asti. Eri oppilaitoksissa asiakkaiden syyt hakeutua kuraattoripalveluiden ovat osin yhteisiä, mutta myös selviä eroja on nähtävissä. Yksittäisissä syissä lukiossa korostuu tunne-elämä ja Omniassa taloudelliset asiat.

The aim of this thesis is to examine the challenges to student well-being during the exceptional years 2019–2023, marked by a global pandemic. The thesis describes who the clients of upper secondary school social work services are and what reasons lead students to seek these services, as well as compares how social work service clients differ between general upper secondary schools and vocational institutions. The data for the study consisted of client register information from the AURA system, maintained by school social workers working in the City of Espoo’s upper secondary schools and in the Espoo-based institutions of the Omnia vocational education and training consortium, covering a five-year period from 2019 to 2023. The study is quantitative in nature and represents descriptive and exploratory register-based research.

School social worker services are part of the broader framework of student welfare, which is governed by the Act on Pupil and Student Welfare, the Social Welfare Act, and the Health Care Act. Student welfare refers to the work conducted in schools and educational institutions to promote, maintain, and create conditions for students’ good learning, psychological and physical health, as well as social well-being. The aim of this work is to ensure early support for all who need it.

During the years 2019–2023, an average of ten school social workers were employed in upper secondary schools, serving approximately 5,900 students. In Omnia’s institutions, an average of nine school social workers worked with 7,300 students pursuing vocational qualifications. Over the study period, 5.3 percent of upper secondary school students and 9.5 percent of Omnia students used school social worker services. Among the clients of upper secondary school social workers, about two-thirds were female and about one-third male, with ages ranging from 15 to 23. Among Omnia’s clients, women (55.1%) were slightly more numerous than men (44.9%), and their ages ranged from 15 to 64. In upper secondary schools, nearly all client relationships (95.3%) involved students under the age of 20, whereas in Omnia the corresponding proportion was less than half (44.5%). In both types of institutions, Espoo was clearly the most common municipality of residence among clients. In upper secondary schools, the share of Espoo residents (77.5%) was somewhat higher than in Omnia (63.4%).

In upper secondary schools, nearly half of the contacts with school social worker services were initiated by the students themselves (48.9%). In Omnia, however, the majority of contacts (49.5%) were made by staff members such as homeroom teachers, guidance counselors, or special education teachers. The most common reasons for contacting school social worker services in upper secondary schools were emotional well-being (28.5%), life management (25.7%), and behavior (18.3%), whereas in Omnia they were life management (44.4%), behavior (21.8%), and emotional well-being (12.1%). The five most frequent individual reasons for contact in upper secondary schools were stress/exhaustion (8.1%), support for personal growth and development (8.1%), motivational problems (7.1%), anxiety/fears (6.4%), and absenteeism (6.3%). In Omnia, the corresponding reasons were financial issues (15.7%), absenteeism (13.7%), benefits (13.7%), housing (7.7%), and other life management-related reasons (6.0%)

Based on the study, the clients of upper secondary school social worker services in general upper secondary schools and in Omnia differ in their backgrounds. In upper secondary schools, the clients are peers of similar age—young people or young adults—whereas in Omnia the clients represent a wide age range, from youth to middle-aged students. The reasons for seeking school social worker services are partly shared across institutions, but clear differences can also be observed. In individual reasons, emotional well-being is emphasized in upper secondary schools, while financial issues are more prominent in Omnia.