Perineumhernia peräsuolen poiston jälkeen
Hämeenaho, Tyti (2025)
2025
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Programme in Medicine
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta - Faculty of Medicine and Health Technology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-12-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2025121411628
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2025121411628
Tiivistelmä
Peräaukon ja peräsuolen syöpä on yleinen syy peräsuolen poistoon. Peräsuolen poiston jälkeen voi syntyä myöhäiskomplikaationa perineumhernia eli lantionpohjan tyrä, jossa vatsaontelon sisältöä työntyy perineumin alueen tyräportista ja muodostaa tyrän. Perineumhernian oireina voi olla perineumin alueen pullotus ja kipu, virtsaamisvaikeudet, suoliäänten kuuluminen ja suolitukos. Perineumhernian ilmaantuvuus vaihtelee 0,83–27 %:n välillä. Suureen vaihteluun vaikuttaa muun muassa leikkaustapa. Avoimen leikkauksen jälkeinen perineumhernian ilmaantuvuus on pienempi, kuin laparoskooppisessa leikkauksessa. Eroa on myös perinteisen abdominoperineaalisen resektion (APR) ja ekstralevatorabdominoperineaalisen resektion (ELAPE) välillä. Leikkauksen sulkutapa vaikuttaa lähinnä ekstralevatorabdominoperineaalisessa resektiossa.
Tässä tutkimuksessa pyritään löytämään perineumhernialle altistavia tekijöitä, kun potilaalta poistetaan peräsuoli abdominoperineaalisella resektiolla tai ekstralevatorabdominoperineaalisella resektiolla. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää abdominoperineaalisen resektion leikkaustavan ja leikkauksen sulkutavan vaikutusta perineumhernian syntyyn.
Aineistona oli 321 Tampereen Yliopistollisen sairaalan potilasta, joilta on poistettu peräsuoli kirurgisesti vuosina 2018–2023. Potilaista kerättiin yleiset taustatiedot, peräsuolen poistoleikkaukseen liittyvät leikkaustiedot, leikkauksesta toipumiseen liittyvät tiedot sekä mahdollisen perineumhernian tiedot. 35 potilaalle syntyi perineumhernia peräsuolen poistoleikkauksen jälkeen. Näistä potilaista kerättiin tarkemmat tiedot perineumhernian ominaisuuksista ja korjausleikkauksista. Aineistoon kerättiin lisäksi tiedot potilaista, joille on tehty perineumhernian korjausleikkaus Tampereen Yliopistollisessa sairaalassa vuosina 2022–2025, mutta potilaiden alkuperäinen leikkaus ei osunut tutkimuksen sisäänottokriteerien aikavälille. Aineistolle tehtiin tilastollinen analyysi, jolla pyrittiin löytämään perineumhernialle altistavia tekijöitä.
Tutkimuksessa ei todeta eroa perineumhernian synnyssä perinteisen abdominoperineaalisen resektion ja ekstralevatorabdominoperineaalisen resektion välillä. Leikkauksen sulkutavalla ei ole vaikutusta perineumhernian syntyyn kummassakaan leikkaustavassa. Perineumhernian ilmaantuvuus koko tutkimusaineistossa on 10,9 %. Potilaiden taustatekijöistä ylipaino lisää perineumhernian todennäköisyyttä nelinkertaisesti normaalipainoon verrattuna abdominoperineaalisen ja ekstralevatorabdominoperineaalisen resektion jälkeen. Sen sijaan leikkauksen jälkeisillä haavaongelmilla ei ole selkeää yhteyttä perineumhernian syntyyn. Perineumhernian uusiutumisriski korjausleikkauksen jälkeen on suurentunut potilailla, joilla perineumhernia aiheuttaa oireita.
Tutkimuksen perusteella ylipaino lisää merkittävästi perineumhernian todennäköisyyttä verrattuna normaalipainoisiin. Ylipainon vaikutuksesta perineumhernian syntyyn on tähän mennessä vain vähän tutkimuksia, joten aihetta olisi tarpeellista tutkia lisää.
Tässä tutkimuksessa pyritään löytämään perineumhernialle altistavia tekijöitä, kun potilaalta poistetaan peräsuoli abdominoperineaalisella resektiolla tai ekstralevatorabdominoperineaalisella resektiolla. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää abdominoperineaalisen resektion leikkaustavan ja leikkauksen sulkutavan vaikutusta perineumhernian syntyyn.
Aineistona oli 321 Tampereen Yliopistollisen sairaalan potilasta, joilta on poistettu peräsuoli kirurgisesti vuosina 2018–2023. Potilaista kerättiin yleiset taustatiedot, peräsuolen poistoleikkaukseen liittyvät leikkaustiedot, leikkauksesta toipumiseen liittyvät tiedot sekä mahdollisen perineumhernian tiedot. 35 potilaalle syntyi perineumhernia peräsuolen poistoleikkauksen jälkeen. Näistä potilaista kerättiin tarkemmat tiedot perineumhernian ominaisuuksista ja korjausleikkauksista. Aineistoon kerättiin lisäksi tiedot potilaista, joille on tehty perineumhernian korjausleikkaus Tampereen Yliopistollisessa sairaalassa vuosina 2022–2025, mutta potilaiden alkuperäinen leikkaus ei osunut tutkimuksen sisäänottokriteerien aikavälille. Aineistolle tehtiin tilastollinen analyysi, jolla pyrittiin löytämään perineumhernialle altistavia tekijöitä.
Tutkimuksessa ei todeta eroa perineumhernian synnyssä perinteisen abdominoperineaalisen resektion ja ekstralevatorabdominoperineaalisen resektion välillä. Leikkauksen sulkutavalla ei ole vaikutusta perineumhernian syntyyn kummassakaan leikkaustavassa. Perineumhernian ilmaantuvuus koko tutkimusaineistossa on 10,9 %. Potilaiden taustatekijöistä ylipaino lisää perineumhernian todennäköisyyttä nelinkertaisesti normaalipainoon verrattuna abdominoperineaalisen ja ekstralevatorabdominoperineaalisen resektion jälkeen. Sen sijaan leikkauksen jälkeisillä haavaongelmilla ei ole selkeää yhteyttä perineumhernian syntyyn. Perineumhernian uusiutumisriski korjausleikkauksen jälkeen on suurentunut potilailla, joilla perineumhernia aiheuttaa oireita.
Tutkimuksen perusteella ylipaino lisää merkittävästi perineumhernian todennäköisyyttä verrattuna normaalipainoisiin. Ylipainon vaikutuksesta perineumhernian syntyyn on tähän mennessä vain vähän tutkimuksia, joten aihetta olisi tarpeellista tutkia lisää.