Sortokauden kuutamopostikortit : Barthesin myyttiteoria valokuvien tulkinnan välineenä

Abstract

Tutkielmassa tulkitaan kahden 1800–1900-luvun taitteen valokuvapostikortin muodostamaa visuaalista narratiivia. Aineistoa lähestytään ranskalaisen filosofin Ronald Barthesin (1905–1980) myyttiteorian avulla. Hän rakensi myyttiteoriansa kielitieteilijä Ferdinand de Saussuren (1857–1913) kehittämän semiotiikan pohjalta.

Suomen markkinoille ilmestyi 1800-luvun lopussa muokatuilla valokuvilla varustettuja nk. kuutamopostikortteja. Tutkielman johtopäätösten valossa talvisia yöllisiä maisemia esittävät valokuvapostikortit olivat tärkeitä vastarinnan ilmaisunvälineitä. Ensimmäisen sortokauden kontekstissa kuutamopostikorteilla osoitettiin tyytymättömyyttä vuoden 1899 helmikuun manifestin asettamiin muutoksiin Suomen suuriruhtinaskunnan asemassa.

Valokuvapostikorteista muodostui ensimmäinen visuaalisen tiedonvälityksen massatuote. Niiden avulla visuaalinen vuorovaikutus sai ennennäkemättömät mittasuhteet. Kuutamopostikortit edustavat tässä yhteydessä kuvamanipulaation varhaista muotoa. Valokuvan välittämän informaation totuudellisuus on ollut heti niiden käytön yleistymisen jälkeen kiinnostuksen kohteena. Tutkielma pohtii valokuvan totuudenkantajan roolia representaation ja metonymian käsitteiden avulla.