Visuaalinen kerronta Virginia Woolfin teoksissa Mrs Dalloway, To the Lighthouse ja A Haunted House and Other Short Stories
Kaipiainen, Merja (2025)
Kaipiainen, Merja
2025
Kirjallisuustieteen kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Literary Studies
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-12-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2025121311618
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2025121311618
Tiivistelmä
Tarkastelen tutkielmassani visuaalista kerrontaa Virginia Woolfin romaaneissa Mrs Dalloway (1925) ja To the Lighthouse (1927) sekä novellikokoelmassa A Haunted House and Other Short Stories (1944). Virginia Woolfin teoksissa esiintyy visuaalisuuteen, katsomiseen ja näkemiseen liittyvää tematiikkaa. Niistä löytyy myös taiteidenvälisen tutkimuskenttään kuuluvia visuaalisen ilmaisun kerrontakeinoja. Sijoitan tutkimukseni intermediaalisuuden kattokäsitteen alle. Intermediaalisuuden tutkimus pohtii mm. visuaalisten taiteiden ja kirjallisuuden välisiä kytköksiä. Tutkielmani tavoitteena on selvittää, miten visuaalisuus ilmenee Woolfin tekstien kautta ja onko se todellista visuaalisuutta. Kysyn myös sitä, ovatko Woolfin luomat kuvat ja kuvavirrat kertojan luomia kuvia, henkilöiden päänsisäisiä kuvia vai muodostuuko lopullinen kuva vasta lukemisprosessin aikana lukijan mielikuvituksessa.
Ensimmäisessä pääluvussa rajaan visuaalisen kerronnan analyysini Woolfin teosten elokuvallisuuteen. Tutkimukseni toisessa pääluvussa otan lisäksi tarkasteluuni mukaan Woolfin teosten keskeisenä tekstityyppinä pitämäni kuvauksen ja sen alalajin ekfrasiksen. Intermediaalisuuden tutkimuksen ohella teoreettinen viitekehys analyysiini tulee elokuvakerronnan käsitteistä ja strukturalistisesta narratologiasta. Visuaalisen kerronnan kokonaisuus huomioiden tutkimuksen johtopäätöksenä on elokuvallisuuden keskeinen merkitys teoksissa ja kuvauksen hallitsevuus tekstityyppinä. Lisäksi tutkielmassa todetaan, että visuaalisuus syntyy teoksien visuaalisten kerrontakeinojen vaikutuksesta lukijan mielikuvituksessa, sillä visuaalisuus ymmärretään kirjallisuudessa aina metaforisesti.
Ensimmäisessä pääluvussa rajaan visuaalisen kerronnan analyysini Woolfin teosten elokuvallisuuteen. Tutkimukseni toisessa pääluvussa otan lisäksi tarkasteluuni mukaan Woolfin teosten keskeisenä tekstityyppinä pitämäni kuvauksen ja sen alalajin ekfrasiksen. Intermediaalisuuden tutkimuksen ohella teoreettinen viitekehys analyysiini tulee elokuvakerronnan käsitteistä ja strukturalistisesta narratologiasta. Visuaalisen kerronnan kokonaisuus huomioiden tutkimuksen johtopäätöksenä on elokuvallisuuden keskeinen merkitys teoksissa ja kuvauksen hallitsevuus tekstityyppinä. Lisäksi tutkielmassa todetaan, että visuaalisuus syntyy teoksien visuaalisten kerrontakeinojen vaikutuksesta lukijan mielikuvituksessa, sillä visuaalisuus ymmärretään kirjallisuudessa aina metaforisesti.