Pienet jalat liikkeessä : Varhaiskasvatusikäisten lasten fyysiseen aktiivisuuteen liittyvät tutkimusteemat Suomessa vuosina 2019–2025 : Systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Abstract

Tässä systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan Suomessa vuosina 2019–2025 julkaistuja vertaisarvioituja tutkimuksia, jotka käsittelevät varhaiskasvatusikäisten lasten fyysistä aktiivisuutta. Katsauksen tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva siitä, millä tavoin lasten fyysistä aktiivisuutta, motorisia taitoja, liikuntasuositusten toteutumista sekä oppimis- ja asuinympäristöjen vaikutuksia on tutkittu viime vuosien aikana. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin ja teemoittelun avulla, minkä perusteella tutkimuksista nousi esiin kahdeksan keskeistä teemaa: fyysinen aktiivisuus, motoriset taidot, unen määrä, ruutuaika, paikallaanolo, asuin- ja oppimisympäristö, liikuntasuositukset sekä liikunta varhaiskasvatussuunnitelmassa. Tulokset osoittivat, että lasten fyysisen aktiivisuuden määrä vaihtelee merkittävästi yksilöllisten tekijöiden, toimintakulttuurien ja ympäristöjen mukaan. Vaikka ulkoleikki ja omaehtoinen liikkuminen tuottivat eniten kohtuukuormitteista aktiivisuutta, suurin osa varhaiskasvatuspäivästä kului silti kevyen aktiivisuuden ja paikallaanolon parissa. Motoriset taidot kehittyivät systemaattisesti iän myötä, ja niiden todettiin olevan yhteydessä sekä fyysisen aktiivisuuden määrään että varhaiskasvatusympäristöjen laatuun. Lisäksi tutkimuksissa nousi esiin eroja sukupuolten välillä: pojat olivat keskimäärin aktiivisempia ja suoriutuivat paremmin pallonkäsittelytaidoissa, kun taas tytöt osoittivat vahvempaa tasapainoa ja hienomotoriikkaa. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (Opetushallitus, 2022) painotetaan liikunnan merkitystä lasten kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille, mutta tulosten mukaan sen tavoitteet eivät toteudu yhdenvertaisesti eri varhaiskasvatusyksiköissä. Sekä varhaiskasvatuksen henkilöstön osaaminen että oppimisympäristöjen laatu vaikuttivat siihen, miten liikunnallisia tavoitteita pystyttiin käytännössä toteuttamaan. Lisäksi ruutuajan suositusten täyttyminen oli monissa tutkimuksissa heikkoa, mikä osoittaa tarpeen vahvistaa mediankäytön ohjausta ja arjen liikunnallisuutta. Kokonaisuutena tulokset korostavat tarvetta kehittää varhaiskasvatuksen liikuntakasvatusta suunnitelmallisemmaksi ja yhdenvertaisemmaksi sekä vahvistaa varhaiskasvatuksen henkilöstön pedagogista osaamista fyysisen aktiivisuuden tukemisessa. Tutkimusten perusteella liikunnallinen toimintakulttuuri, ympäristöjen muokkautuvuus ja tavoitteellinen pedagogiikka ovat keskeisiä tekijöitä lasten fyysisen aktiivisuuden ja motoristen taitojen kehityksen edistämisessä.