ESG-Mittareiden käyttö kannustinjärjestelmissä : Tarkastelussa metsäteollisuuden yhtiöt
Hänninen, Paavo (2025)
2025
Kauppatieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-12-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2025121211592
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2025121211592
Tiivistelmä
Ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen sekä hallintotapaan liittyvät mittarit ovat yleistyneet ylimmän johdon kannustinjärjestelmissä merkittävästi. Ilmastonmuutokseen liittyvät riskit, lisääntynyt sääntely sekä sidosryhmien odotukset ajavat yrityksiä palkitsemaan johtoa vastuullisuussuoriutumisesta sekä raportoimaan siitä yhä läpinäkyvämmin.
Tässä kandidaatintutkielmassa tutkitaan, millaisia ESG-mittareita sisältyy toimitusjohtajien kannustinjärjestelmiin suomalaisissa metsäteollisuuden yhtiöissä ja miten ne asemoituvat suhteessa taloudellisiin ja operatiivisiin tavoitteisiin. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan, miten ESG-kannustimilla pyritään yhdenmukaistamaan johdon tavoitteita yhtiöiden omistajien sekä muiden sidosryhmien kanssa.
Tutkimuksen teoriaosuudessa käsitellään yritysvastuuta ja sen erityispiirteitä metsäteollisuudessa, agenttiteoriaa sekä aiempaa tutkimusta kannustinjärjestelmistä ja ESG-mittareista. Tutkimus ESG-mittareista kannustinjärjestelmissä on lisääntynyt etenkin 2020-luvulla, ja aiempi tutkimus korostaa niiden roolia erityisesti ympäristöherkillä toimialoilla sekä merkitystä päämies–agenttiongelman hallinnassa.
Tutkimuksessa aineiston analyysimenetelmänä käytettiin laadullista sisällönanalyysia. Laadullinen sisällönanalyysi mahdollisti tiiviin ja ymmärrettävän kuvan muodostamisen tutkimusaineistosta, jonka pohjalta tuloksia voitiin peilata aiempaan tutkimukseen. Kohdeyrityksiksi valikoitui suomalaisen metsäteollisuuden kolme liikevaihdoltaan suurinta yhtiötä. Tutkimuksessa analysoitiin kohdeyritysten palkitsemisraportit vuosilta 2022–2024. Lisäksi aineistoa täydennettiin tarvittavissa määrin yritysten vuosikertomuksista saatavilla tiedoilla.
Tutkimustuloksista nousi esiin havaintoja ESG-kannustimien lisääntymisestä sekä niiden osittaisesta siirtymisestä pitkän aikavälin kannustinjärjestelmiin. Valitut ESG-mittarit vastasivat aiemmissa tutkimuksissa esitettyjä yleisimpiä mittarityyppejä sekä teemoja, jotka korostuvat metsäteollisuuden ympäristövastuun tarkkailussa. Tutkimustuloksista nousi myös havainto osuuskuntamuotoisen yhtiön ESG-kannustimien poikkeavuudesta pörssilistattuihin yhtiöihin nähden, mikä nosti esiin mielenkiintoisen jatkotutkimusongelman. Koska tutkielma rajautui tarkastelemaan pelkkiä toimitusjohtajien kannustinjärjestelmiä, tunnistettiin jatkotutkimustarpeeksi myös ESG-kannustimien käyttö organisaation alemmilla tasoilla.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että metsäteollisuuden yhtiöt ovat integroineet ympäristöön ja sosiaaliseen vastuuseen liittyviä tavoitteita osaksi niiden pitkän aikavälin strategiaa ja arvonluontia myös kannustinjärjestelmien muodossa. Kuitenkin taloudellisella arvonluonnilla on ohjaava merkitys kannustinjärjestelmien rakentumisessa ja johdon palkitsemisessa.
Tässä kandidaatintutkielmassa tutkitaan, millaisia ESG-mittareita sisältyy toimitusjohtajien kannustinjärjestelmiin suomalaisissa metsäteollisuuden yhtiöissä ja miten ne asemoituvat suhteessa taloudellisiin ja operatiivisiin tavoitteisiin. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan, miten ESG-kannustimilla pyritään yhdenmukaistamaan johdon tavoitteita yhtiöiden omistajien sekä muiden sidosryhmien kanssa.
Tutkimuksen teoriaosuudessa käsitellään yritysvastuuta ja sen erityispiirteitä metsäteollisuudessa, agenttiteoriaa sekä aiempaa tutkimusta kannustinjärjestelmistä ja ESG-mittareista. Tutkimus ESG-mittareista kannustinjärjestelmissä on lisääntynyt etenkin 2020-luvulla, ja aiempi tutkimus korostaa niiden roolia erityisesti ympäristöherkillä toimialoilla sekä merkitystä päämies–agenttiongelman hallinnassa.
Tutkimuksessa aineiston analyysimenetelmänä käytettiin laadullista sisällönanalyysia. Laadullinen sisällönanalyysi mahdollisti tiiviin ja ymmärrettävän kuvan muodostamisen tutkimusaineistosta, jonka pohjalta tuloksia voitiin peilata aiempaan tutkimukseen. Kohdeyrityksiksi valikoitui suomalaisen metsäteollisuuden kolme liikevaihdoltaan suurinta yhtiötä. Tutkimuksessa analysoitiin kohdeyritysten palkitsemisraportit vuosilta 2022–2024. Lisäksi aineistoa täydennettiin tarvittavissa määrin yritysten vuosikertomuksista saatavilla tiedoilla.
Tutkimustuloksista nousi esiin havaintoja ESG-kannustimien lisääntymisestä sekä niiden osittaisesta siirtymisestä pitkän aikavälin kannustinjärjestelmiin. Valitut ESG-mittarit vastasivat aiemmissa tutkimuksissa esitettyjä yleisimpiä mittarityyppejä sekä teemoja, jotka korostuvat metsäteollisuuden ympäristövastuun tarkkailussa. Tutkimustuloksista nousi myös havainto osuuskuntamuotoisen yhtiön ESG-kannustimien poikkeavuudesta pörssilistattuihin yhtiöihin nähden, mikä nosti esiin mielenkiintoisen jatkotutkimusongelman. Koska tutkielma rajautui tarkastelemaan pelkkiä toimitusjohtajien kannustinjärjestelmiä, tunnistettiin jatkotutkimustarpeeksi myös ESG-kannustimien käyttö organisaation alemmilla tasoilla.
Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että metsäteollisuuden yhtiöt ovat integroineet ympäristöön ja sosiaaliseen vastuuseen liittyviä tavoitteita osaksi niiden pitkän aikavälin strategiaa ja arvonluontia myös kannustinjärjestelmien muodossa. Kuitenkin taloudellisella arvonluonnilla on ohjaava merkitys kannustinjärjestelmien rakentumisessa ja johdon palkitsemisessa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10477]