Vanhempien kokemuksia AAC-keinojen käyttöönottoa tukevista tekijöistä ja käytöstä alle 3-vuotiaan lapsen kanssa: Kyselytutkimus
Keskinen, Olivia (2025)
2025
Logopedian maisteriohjelma - Master's Programme in Logopedics
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-12-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2025121211586
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2025121211586
Tiivistelmä
Tiedetään, että puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiokeinojen eli AAC-keinojen (engl. Augmentative and Alternative Communication) käyttö tukee lapsen puheen ja kielen kehitystä sekä lisää kommunikoinnin mahdollisuuksia. AAC-keinojen käyttö tulee aloittaa mahdollisimman varhain, mikäli sille ilmenee tarvetta. Keinojen sisällyttäminen osaksi lapsen arkea on tärkeää, ja tässä vanhemmilla on keskeinen rooli. Siksi on tärkeää lisätä ymmärrystä siitä, millaisia kokemuksia vanhemmilla on AAC-keinojen käyttöönotosta ja käytöstä pienten lastensa kanssa. Tieto voi auttaa ammattilaisia tukemaan vanhempia entistä paremmin. Aihetta ei kuitenkaan ole tutkittu erityisesti alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmilla eikä siitä ole Suomessa tehtyä tutkimusta.
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää, mitkä tekijät tukevat vanhempia AAC-keinojen käyttöönotossa ja millaisia kokemuksia vanhemmilla on AAC-keinojen käytöstä alle 3-vuotiaan lapsen kanssa. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena vanhemmille, ja aineisto kerättiin verkossa täytettävällä kyselylomakkeella. Tutkimuksen osallistumiskriteerit olivat seuraavat: 1) tutkimukseen osallistujan lapsi oli syntynyt vuonna 2019 tai sen jälkeen, 2) lapsen kanssa oli käytetty AAC-keinoja kommunikoinnin tukena hänen ollessa alle 3-vuotias ja 3) tutkimukseen piti pystyä osallistumaan suomen kielellä. Lopulliseen tutkimukseen valikoitui yhdeksän vanhempaa. Kysely sisälsi taustatietokysymysten lisäksi viisi avointa kysymystä, joilla pyrittiin selvittämään AAC-keinojen käyttöönottoa tukevia tekijöitä sekä kokemuksia AAC-keinojen käytöstä. Kyselyvastaukset analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimuksessa todettiin, että AAC-keinojen käyttöönottoa alle 3-vuotiaiden lasten kanssa tukivat opastavat ja kannustavat ammattilaiset, AAC-keinojen läsnäolo arjessa, muut ihmiset AAC-keinojen käyttäjinä sekä vanhemman henkilökohtaiset resurssit. AAC-keinojen käytön myönteisiä kokemuksia olivat positiiviset vaikutukset lapseen, positiiviset vaikutukset perheeseen sekä vanhemman kokemus AAC-keinojen käytön sujumisesta. Kielteisiä kokemuksia puolestaan olivat haasteet AAC-keinon saatavuudessa, riittämätön tuki ja yhteistyö ammattilaisten kanssa sekä haasteet vuorovaikutuksessa lapsen kanssa. Vaikka tuloksia ei voida yleistää, ne antavat tietoa siitä, millaista tukea pienten lasten vanhemmat mahdollisesti kaipaavat AAC-keinojen käyttöönottoon ja millaisia kokemuksia heillä näiden keinojen käytöstä on.
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää, mitkä tekijät tukevat vanhempia AAC-keinojen käyttöönotossa ja millaisia kokemuksia vanhemmilla on AAC-keinojen käytöstä alle 3-vuotiaan lapsen kanssa. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena vanhemmille, ja aineisto kerättiin verkossa täytettävällä kyselylomakkeella. Tutkimuksen osallistumiskriteerit olivat seuraavat: 1) tutkimukseen osallistujan lapsi oli syntynyt vuonna 2019 tai sen jälkeen, 2) lapsen kanssa oli käytetty AAC-keinoja kommunikoinnin tukena hänen ollessa alle 3-vuotias ja 3) tutkimukseen piti pystyä osallistumaan suomen kielellä. Lopulliseen tutkimukseen valikoitui yhdeksän vanhempaa. Kysely sisälsi taustatietokysymysten lisäksi viisi avointa kysymystä, joilla pyrittiin selvittämään AAC-keinojen käyttöönottoa tukevia tekijöitä sekä kokemuksia AAC-keinojen käytöstä. Kyselyvastaukset analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimuksessa todettiin, että AAC-keinojen käyttöönottoa alle 3-vuotiaiden lasten kanssa tukivat opastavat ja kannustavat ammattilaiset, AAC-keinojen läsnäolo arjessa, muut ihmiset AAC-keinojen käyttäjinä sekä vanhemman henkilökohtaiset resurssit. AAC-keinojen käytön myönteisiä kokemuksia olivat positiiviset vaikutukset lapseen, positiiviset vaikutukset perheeseen sekä vanhemman kokemus AAC-keinojen käytön sujumisesta. Kielteisiä kokemuksia puolestaan olivat haasteet AAC-keinon saatavuudessa, riittämätön tuki ja yhteistyö ammattilaisten kanssa sekä haasteet vuorovaikutuksessa lapsen kanssa. Vaikka tuloksia ei voida yleistää, ne antavat tietoa siitä, millaista tukea pienten lasten vanhemmat mahdollisesti kaipaavat AAC-keinojen käyttöönottoon ja millaisia kokemuksia heillä näiden keinojen käytöstä on.