Uusien data- ja low-code-alustojen käyttöönotto organisaatiossa: Tarkastelussa Microsoft Fabric ja Power Platform

Abstract

Organisaatiot ottavat käyttöönsä uudenlaisia teknologioita, kuten tekoälypohjaisia data- ja low-code-alustoja, tukeakseen yhä monimutkaisempia sisäisiä toimintojaan ja kehittääkseen uusia kykyjä vastatakseen asetettuihin digitaalisen kehityksen tavoitteisiinsa. Kun organisaatiossa otetaan käyttöön Microsoftin Fabric -data-alusta ja Power Platform -low-code-alusta, on otettava huomioon monenlaisia tekijöitä, jotta käyttöönotto onnistuu.

Fabric-alustan käyttöönotossa on erityisesti huomioitava yhdistelmätietoaltaan ominaisuudet. Tietoaltaiden suhteen muun muassa löydettävyysongelma on realistinen haaste, jonka organisaatio saattaa kohdata. Ratkaisuna siihen ovat metatietojärjestelmä ja toimiva versiointi. Lisäksi datan käsittelyn prosessit on mietittävä tarkkaan. Power Platform -alustan käyttöönotossa tavoiteltujen hyötyjen sekä mahdollisten haasteiden tunnistaminen niin toimihenkilö- kuin organisaatiotasolla on tärkeää. Low-code-työkalujen tärkeimpiä etuja ovat riippumattomuus ulkoisista toimijoista, kansalaiskehittämiseen liittyvä tehokkuus, tietohallinnon asiantuntijoiden nopeutunut toiminta ja liiketoiminnallisten ominaisuuksien säilyminen läpi prosessien. Tekoälypohjaisuus tukee hyötyjen saavuttamista, mutta asettaa myös uusia haasteita. Muita haasteita low-code-alustoissa ovat toimittajariippuvuus, alustan arkkitehtuurin joustamattomuus, tietohallinnon rajalliset vaikutusmahdollisuudet sekä loppukäyttäjät. Jotta käyttöönotto onnistuu niin hallinta- kuin loppukäyttäjätasolla, on molempien alustojen käyttöönotossa oltava selkeä strategia ja toimintasuunnitelma haasteiden tunnistamiseen ja hyötyjen saavuttamiseen.