Esihenkilön rooli hybridityön toimivuuden edistämisessä

Abstract

Hybridityö on vakiintunut yleiseksi työn organisoinnin malliksi, jossa työntekijät vaihtelevat etä- ja lähityön välillä. Hybridityö tarjoaa työntekijöille ja organisaatioille lukuisia haitta- ja hyötytekijöitä. Hybridityön onnistunut toteuttaminen on osoittautunut haastavaksi ja monimutkaiseksi johtamisen näkökulmasta. Työnteon tavat ovat uudistuneet nopeasti, mutta johtamiskäytännöt ovat jääneet jälkeen. Tämän vuoksi organisaatioilla on tarve tunnistaa esihenkilöiden toimintatapoja, jotka parantavat hybridityön toimivuutta tasapainottaen malliin liittyviä hyötyjä ja haittoja. Tutkimuksen päätutkimuskysymys on: Miten esihenkilö voi omalla toiminnallaan vaikuttaa hybridityön toimivuuteen?

Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koostui 16 vertaisarvioidusta tieteellisestä artikkelista vuosilta 2024–2025. Aineisto valittiin viidestä tietokannasta. Kirjallisuudesta tunnistettiin esihenkilön toimintatapoja, joilla voidaan vaikuttaa hybridityön toimivuuteen.

Tulosten perusteella esihenkilö voi edistää hybridityön toimivuutta neljällä keskeisellä osa-alueella: luottamuksen rakentamisen keinoin, viestinnän ja vuorovaikutuksen keinoin, yhteisöllisyyden ja tiimihengen rakentamisella sekä motivaation, sitoutumisen ja autonomian tukemisella. Näillä toimintatavoilla voidaan vähentää hybridityöhön liittyviä keskeisiä haasteita, kuten eriytymistä, viestinnän haasteita, kuormittumista ja organisaatiokulttuurin heikkenemistä. Tuloksissa korostuvat esihenkilön vuorovaikutus- ja tunnetaidot, työntekijöiden yksilöllinen huomioiminen, tasapuolisuus ja jaettu johtajuus. Keskeinen havainto on, että tehokkaimmat toimintatavat muodostavat kokonaisuuden, joka muistuttaa adaptiivista johtamista, vaikka kirjallisuuskatsauksen aineisto ei käytä suoraan adaptiivisen johtajuuden käsitettä. Adaptiivinen johtajuus kuvaa hyvin hybridityön johtamisen luonnetta, johon kuuluu jatkuvaa toimintatapojen arviointia, kokeilemista ja yhdessä kehittämistä.

Tutkimus tarjoaa ajantasaisen synteesin siitä, miten esihenkilöt voivat käytännössä tukea hybridityön toimivuutta omalla toiminnallaan. Tuloksia voidaan hyödyntää organisaatioissa hybridityökäytäntöjen kehittämiseen ja esihenkilötyön tukemiseen. Jatkotutkimusta tarvitaan erityisesti esihenkilöiden toimintatapojen toiminnasta käytännössä empiirisen tutkimuksen avulla.