Toimitusjohtajien kommenttien sentimentin vaikutus osakekurssin kehitykseen tulosjulkistusten yhteydessä: Tutkimus suomalaisista finanssialan pörssiyrityksistä vuosina 2021–2025

Abstract

Yritysten viestinnän merkitys on kasvanut merkittävästi viime vuosikymmenten aikana, kun sijoittajat ja muut sidosryhmät ovat alkaneet kiinnittää aiempaa enemmän huomiota johdon antamiin lausuntoihin ja niiden sävyyn. Yritysjohdon viestintää pidetään yhtenä kanavana, jonka kautta voidaan välittää tietoa tulevaisuuden näkymistä, arvioida riskienhallintaa sekä muodostaa käsitys yhtiön tilasta taloudellisten lukujen ohella. Samalla käyttäytymistaloustieteen näkemykset ovat korostaneet, että sijoittajat eivät tee päätöksiään pelkästään rationaalisin perustein, vaan esimerkiksi tunteet, mieliala ja viestinnän sävy mahdollisesti vaikuttaa osakemarkkinoiden reaktioihin. Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia, vaikuttaako finanssialan yritysten toimitusjohtajien tulosjulkistusten yhteydessä antamien kommenttien sentimentti osakkeiden lyhyen aikavälin kumulatiivisiin epänormaaleihin tuottoihin. Tutkielma tarkastelee sentimentin ja markkinareaktioiden välistä yhteyttä tehokkaiden markkinoiden ja käyttäytymistaloustieteen viitekehyksen kautta, jossa huomioidaan sijoittajakäyttäytymisen mahdollinen heuristiikkoihin ja tunnepohjaiseen tulkintaan perustuva luonne. Aineisto koostuu neljän suomalaisen finanssialan pörssiyhtiön (Aktia, Nordea, Sampo ja eQ) toimitusjohtajien kommenteista ja osakekurssidatasta vuosilta 2021–2025. Sentimentti on mitattu Loughran–McDonald-sanakirjan avulla. Osaketuottojen poikkeamia on analysoitu tapahtumatutkimuksen variaation menetelmin. Lopuksi sentimentin ja kumulatiivisten epänormaalien tuottojen välistä suhdetta on tutkittu kahdella lineaarisella regressioanalyysillä. Tutkielman keskeisiksi tuloksiksi nousi, ettei toimitusjohtajien kommenttien sentimentillä ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta osakkeiden lyhyen aikavälin kumulatiivisiin epänormaaleihin tuottoihin. Tulosten perusteella sijoittajat näyttäisivät reagoivan tulosjulkistuksissa johonkin muuhun kuin toimitusjohtajan käyttämän kielen sävyyn. Mahdollisina syinä tälle voidaan pitää yritysjohdon viestinnän strategista ja harkittua luonnetta vaikutelman hallinnan kautta, jolloin on mahdollista, että positiivisen sävyn käyttöä voidaan pitää vain “sanahelinänä”. On mahdollista, että sijoittajat tekevät mieluummin sijoituspäätöksiä kielen sävyn sijaan numeerisen informaation perusteella. Tutkielman aineisto on kerätty markkinaympäristöstä, jossa sijoittajilla on ollut runsaasti saatavilla numeerista ja analysoitua tietoa yhtiöiden taloudellisesta suorituskyvystä. Tämä vahvistaa näkemystä siitä, että johdon viestinnän vaikutus voi jäädä vähäiseksi markkinoilla, joilla on useita eri informaatiolähteitä saatavilla. Samalla on kuitenkin huomioitava, että tulokset ovat ajankohtaisia vain tarkastellussa ajanjaksossa, jolloin sentimentin vaikutus voi vaihdella markkinatilanteen ja ajanjakson mukaan. Tutkielma tarjoaa suuntaa antavaa tietoa johdon viestinnän vaikutuksesta lyhyen aikavälin markkinareaktioihin finanssialalla.