Traumatietoinen kasvatus varhaiskasvatuksessa : Systemaattinen kirjallisuuskatsaus
Nieminen, Sofia; Karhunmaa, Veera (2025)
Nieminen, Sofia
Karhunmaa, Veera
2025
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma, varhaiskasvatuksen opettaja - Bachelor´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education and Care
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-12-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2025121011438
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2025121011438
Tiivistelmä
Tämä tutkimus käsittelee traumatietoista kasvatusta varhaiskasvatuksen kontekstissa. Tarve traumatietoisen pedagogiikan tutkimiselle on kasvanut, kun tutkimustieto on osoittanut, että lapsuudenajan haitallisilla kokemuksilla (Adverse Childhood Experiences, ACE) voi olla merkittäviä ja pitkäkestoisia vaikutuksia yksilön kehitykseen ja terveyteen. Tutkimusten mukaan pienet lapset ovat erityisen alttiita trauman aiheuttajille, kuten laiminlyönnille ja fyysiselle sekä henkiselle väkivallalle ja täten he altistuvat muita useammin traumalle. Selvitämme systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla, miten aiempi tutkimus on määritellyt traumatietoisuuden sekä mitä se tarkoittaa käytännössä. Lisäksi tutkimme traumatietoisia käytäntöjä ja opettajien valmiuksia toimia traumatietoisena kasvattajana varhaiskasvatuksen kentällä. Tutkimukseemme sisältyi kuusi vertaisarvioitua artikkelia, joista kolme oli asiantuntija-artikkelia, kaksi kirjallisuuskatsauksia ja yksi määrällinen kyselytutkimus. Analysoimme artikkeleiden sisällön narratiivisen synteesin mukaisesti.
Katsaukseen sisältyneissä artikkeleissa traumatietoisuus määritellään kyvyksi ymmärtää, tunnistaa, reagoida ja yrittää estää uudelleen traumatisoituminen. Arjessa tämä näkyy pedagogisina toimenpiteinä, jotka tukevat lapsen turvallisuudentunnetta, itsesäätelytaitoja, sosiaalisia taitoja sekä tarjoamalla lapselle turvallinen ja lämmin vuorovaikutussuhde varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa. Lisäksi artikkeleiden perusteella todettiin tarve varhaiskasvatuksen henkilöstön koulutuksen lisäämiselle. Tutkimustulosten perusteella varhaiskasvatuksen opettajan rooli on tunnistettu merkittäväksi lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja kehityksen tukemisessa. Toisaalta tutkimustulosten mukaan opettajien tiedot ja taidot ovat vielä puutteellisia, joka nostaa esiin tarpeen koulutukselle. Laadukas varhaiskasvatus voi kuitenkin jo itsessään olla suojaava ja lieventävä tekijä trauman vaikutuksille.
Katsaukseen sisältyneissä artikkeleissa traumatietoisuus määritellään kyvyksi ymmärtää, tunnistaa, reagoida ja yrittää estää uudelleen traumatisoituminen. Arjessa tämä näkyy pedagogisina toimenpiteinä, jotka tukevat lapsen turvallisuudentunnetta, itsesäätelytaitoja, sosiaalisia taitoja sekä tarjoamalla lapselle turvallinen ja lämmin vuorovaikutussuhde varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa. Lisäksi artikkeleiden perusteella todettiin tarve varhaiskasvatuksen henkilöstön koulutuksen lisäämiselle. Tutkimustulosten perusteella varhaiskasvatuksen opettajan rooli on tunnistettu merkittäväksi lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja kehityksen tukemisessa. Toisaalta tutkimustulosten mukaan opettajien tiedot ja taidot ovat vielä puutteellisia, joka nostaa esiin tarpeen koulutukselle. Laadukas varhaiskasvatus voi kuitenkin jo itsessään olla suojaava ja lieventävä tekijä trauman vaikutuksille.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [11807]
