”Onko sulla oikeasti perusteet sanoa näin?” : Osallistuva havainnointitutkimus Long Playn narratiivisten juttujen faktantarkistuksesta
Laine, Sanni (2025)
2025
Journalistiikan maisteriohjelma - Master's Programme in Journalism
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2025-12-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2025120911398
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-2025120911398
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen journalistista tiedon varmentamista ja sen rutiineja Long Playn pitkien narratiivisten juttujen työprosesseissa. Tavoitteenani on laajentaa faktantarkistuksen tutkimusta Suomen tutkimuskentällä politiikan journalismista ja uutisjournalismista narratiiviseen journalismiin. Käsitän journalismin sosiaalisen epistemologian teorian mukaisesti sosiaalisena tiedontuotannon tapana.
Tutkielmani keskeisimmät käsitteet ovat faktantarkistus, narratiivinen journalismi ja episteeminen auktoriteetti. Faktantarkistuksen ymmärrän kaiken juttuprosessissa esiintyvän tiedon verifioimisena ja varmistamisena. Narratiivisella journalismilla tarkoitan todenmukaisia ja vaikuttavia journalistisia juttuja, joilla on tarinallinen rakenne ja joissa käytetään kerronnallisia keinoja. Episteemistä auktoriteettia tarkastelen sen kautta, mitä Long Playn toimittajat arvioivat lukijan tarvitsevan voidakseen luottaa juttuun.
Lähestyn faktantarkistusta journalistisen työn käytäntöjen kautta. Etnografinen aineistoni koostuu hitaaseen journalismiin keskittyvän verkkojulkaisu Long Playn toimituksessa kerätystä havainnointiaineistosta ja seuraamaani juttuprosessiin osallistuneiden neljän toimittajan teemahaastatteluista. Keräsin havainnointiaineiston Pois alta risut ja männynkävyt -jutun teon aikana keväällä 2025 ja jutun editoinnin aikana syyskuussa 2025. Tarkastelin aineistoani laadullisen sisällönanalyysin keinoin ja erittelin, miten faktantarkistus ilmeni eri juttuprosessin vaiheissa, millaisia erityispiirteitä faktantarkistuksessa näkyi, kun se kohdistuu narratiiviseen journalismiin, ja miten toimittajien episteeminen auktoriteetti rakentui journalistisessa prosessissa.
Analyysini perusteella Long Playn faktantarkistus jatkuu koko juttuprojektin läpi jutun kontekstin, tarinan, kielen ja asiasisällön tasoilla. Haastattelemieni toimittajien mukaan kerronnan ja tyylin editointia ei voi erottaa sisällön editoinnista. Narratiivisille jutuille tyypillistä on ilmaista uutisia enemmän epävarmuutta, ja priorisoida sujuvaa lukukokemusta perusteellisen lähteiden merkinnän kustannuksella. Toimittajat tunnistavat narratiivisen tyylin vaativan lukijalta enemmän luottamusta, mutta uskovat journalismin episteemisen auktoriteetin riittävän sen säilyttämiseen. Faktantarkistuksen he uskovat luotettavammin ja perusteellisemmin tapahtuvan yhteisössä, jossa on vakiintunut journalistinen prosessi ja osaamista sisäiseen faktantarkistukseen.
Tutkielmani keskeisimmät käsitteet ovat faktantarkistus, narratiivinen journalismi ja episteeminen auktoriteetti. Faktantarkistuksen ymmärrän kaiken juttuprosessissa esiintyvän tiedon verifioimisena ja varmistamisena. Narratiivisella journalismilla tarkoitan todenmukaisia ja vaikuttavia journalistisia juttuja, joilla on tarinallinen rakenne ja joissa käytetään kerronnallisia keinoja. Episteemistä auktoriteettia tarkastelen sen kautta, mitä Long Playn toimittajat arvioivat lukijan tarvitsevan voidakseen luottaa juttuun.
Lähestyn faktantarkistusta journalistisen työn käytäntöjen kautta. Etnografinen aineistoni koostuu hitaaseen journalismiin keskittyvän verkkojulkaisu Long Playn toimituksessa kerätystä havainnointiaineistosta ja seuraamaani juttuprosessiin osallistuneiden neljän toimittajan teemahaastatteluista. Keräsin havainnointiaineiston Pois alta risut ja männynkävyt -jutun teon aikana keväällä 2025 ja jutun editoinnin aikana syyskuussa 2025. Tarkastelin aineistoani laadullisen sisällönanalyysin keinoin ja erittelin, miten faktantarkistus ilmeni eri juttuprosessin vaiheissa, millaisia erityispiirteitä faktantarkistuksessa näkyi, kun se kohdistuu narratiiviseen journalismiin, ja miten toimittajien episteeminen auktoriteetti rakentui journalistisessa prosessissa.
Analyysini perusteella Long Playn faktantarkistus jatkuu koko juttuprojektin läpi jutun kontekstin, tarinan, kielen ja asiasisällön tasoilla. Haastattelemieni toimittajien mukaan kerronnan ja tyylin editointia ei voi erottaa sisällön editoinnista. Narratiivisille jutuille tyypillistä on ilmaista uutisia enemmän epävarmuutta, ja priorisoida sujuvaa lukukokemusta perusteellisen lähteiden merkinnän kustannuksella. Toimittajat tunnistavat narratiivisen tyylin vaativan lukijalta enemmän luottamusta, mutta uskovat journalismin episteemisen auktoriteetin riittävän sen säilyttämiseen. Faktantarkistuksen he uskovat luotettavammin ja perusteellisemmin tapahtuvan yhteisössä, jossa on vakiintunut journalistinen prosessi ja osaamista sisäiseen faktantarkistukseen.