Lentoyhtiöiden sopeutuminen kestävien lentopolttoaineiden käyttöön

Abstract

Kestävät lentopolttoaineet (SAF) nähdään merkittävimpänä tekijänä lentoliikenteen hiili-neutraalisuuden tavoittelussa vuoteen 2050 mennessä. Euroopan unionin (EU) alueella vaadittu SAF:n sekoitussuhde tavallisen lentopolttoaineen joukkoon on 2 % vuonna 2025, mutta se nousee 70 %:iin vuonna 2050. SAF:n käytöstä syntyvät hiilidioksidipäästöt ovat matalammat kuin tavallisen lentopolttoaineen, mutta SAF:n hinta on tuotantotavasta riippuen 120–700 % suurempi. Vaiheittaisella siirtymällä SAF:n käyttöön on vaikutuksia lentoyhtiöihin, joiden toimintamallien tulee sopeutua tähän muutokseen. Lentoyhtiöiden toimintamallit jaetaan tyypillisesti täydenpalvelun lentoyhtiöihin, halpalentoyhtiöihin sekä hybridilentoyhtiöihin näiden kahden edellä mainitun välimallina. Halpalentoyhtiöiden aloittaessa operoinnin EU:n alueella 1990-luvun puolivälistä eteenpäin ne ovat onnistuneesti kasvattaneet markkinaosuuttaan täydenpalvelun lentoyhtiöiden kustannuksella. Tämä kilpailullinen dynamiikka jatkuu edelleen, joten on tärkeää ymmärtää, miten SAF:n käyttö vaikuttaa niiden väliseen kilpailuun. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena oli selvittää, miten kestävien lentopolttoainei-den käytön laajeneminen vaikuttaa lentoyhtiöiden toimintaan ja millaisia muutostarpeita se luo eri toimintamalleihin. Tutkimus suoritettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jonka lähdemateriaalin painopiste oli uusissa, vertaisarvioiduissa artikkeleissa, jotka käsittelevät kestäviä lentopolttoaineita ja lentoyhtiöiden toimintamalleja. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että SAF:n käyttöön pakottavan sääntelyn ja sen nostaman kustannustason myötä lentoyhtiöiden on siirrettävä kasvaneet polttoainekustannukset matkustajien lippujen hintoihin. Tämä tekee lentämisestä entistä kalliimpaa, mikä vähentää lentomatkustamista. Lentoyhtiöiden toimintamalleista riippumatta paine polttoainetehokkuuden parantamiseksi kasvaa entisestään, jotta SAF:n käytöstä aiheutuvaa kustannusten kasvua voidaan hillitä. Kustannuspainetta voidaan hillitä myös strategisilla kumppanuuksilla polttoainevalmistajien kanssa, mikä voi parantaa SAF:n saatavuutta ja alentaa sen hintaa. Lisäksi matkustajien ilmastotietoisuuden ja maksuhalukkuuden kasvattaminen mahdollistaa lippujen hintojen korottamisen pienemmillä vaikutuksilla matkustajamääriin. Vaikutuksilla on kuitenkin myös toimintamallikohtaisia eroja. Halpalentoyhtiöt ovat suhteellisesti polttoainetehokkaampia verrattuna täydenpalvelun lentoyhtiöihin, jolloin halpalentoyhtiöiden kustannukset nousevat täydenpalvelun lentoyhtiöitä vähemmän. Tällöin halpalentoyhtiöiden paine nostaa lippujensa hintoja on pienempi. Niiden matkustajamäärät voivat jopa nousta täydenpalvelun lentoyhtiöiden matkustajien siirtyessä edullisempien hintojen vuoksi halpalentoyhtiöiden asiakkaiksi. Täydenpalvelun lentoyhtiöille kustannuspaine on suurempi, mikä ajaa niitä kehittämään polttoainetehokkuuttaan ja näin vähentämään omia kustannuksiaan sekä halpalentoyhtiöiden kilpailuetua. Lisäksi niiden tulee tarkastella kriittisesti muita tarjottuja palveluita, joiden poistamisella voitaisiin kompensoida SAF:n aiheuttamia lisäkustannuksia. Lentoyhtiöiden sopeutumistoimenpiteet ajavat niitä lähentymään. Täydenpalvelun lentoyhtiöt pyrkivät ottamaan käyttöön halpalentoyhtiöiden toimintatapoja polttoainetehokkuuden parantamiseksi, kun taas halpalentoyhtiöt lähestyvät täydenpalvelun lentoyhtiöiden toimintatapoja laajentamalla palveluita tavoitellakseen kannattavia liikematkustajia. Tämä kehityskulku johtaa hybridilentoyhtiöiden yleistymiseen.