Kansainvälisten kriisitilanteiden riskienhallinta toimitusketjuissa

Abstract

Kansainvälinen toimintaympäristö mahdollistaa yrityksille erilaisten etuuksien, kuten halvempien materiaalien ja työvoiman käytön. Kansainvälinen toiminta vaatii kuitenkin laajempia toimitusverkostoja, mikä lisää toimintaan kuuluvan riskin määrää. Viime vuosina olleet kansainväliset kriisit ovat realisoineet näitä riskejä ja aiheuttaneet paljon häiriöitä kansainvälisiin toimitusketjuihin. Merkittäviä kriisejä ovat olleet etenkin Suezin kanavan tukos, Venäjään hyökkäys Ukrainaan, Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasota ja COVID-19-pandemia. Näitä kriisejä tarkastelemalla pystytään löytämään paljon erilaisia häiriöitä, jotka ovat vaikuttaneet toimitusketjuihin. Eri kriiseistä voidaan kuitenkin löytää riskityyppejä, jotka yhdistävät näitä kriisejä. Käsitellyistä kriiseistä yhtäläisiksi tekijöiksi on tunnistettavissa toimitusviiveet, tuotannon keskeytykset, aluekohtaiset häiriöt, kysynnän vaihtelu ja informaatiovaje. Näiden tunnistettujen yhtäläisyyksien avulla pystytään paremmin tarkastelemaan, millä toimenpiteillä tuleviin kriiseihin pystytään valmistautumaan paremmin.

Kriisien tarkastelussa voidaan hyödyntää riskienhallinnan prosessin eri työkaluja riskien käsittelyyn. Riskien tunnistaminen on toteutettu tarkastelemalla viime vuosien kriisejä ja niiden vaikutuksia kansainvälisiin toimitusketjuihin. Riskien arviointi tulisi toteuttaa tunnistettujen riskien ja kohdeyrityksen sen hetkisten toimintamallien pohjalta. Riskien käsittelyssä voidaan hyödyntää erilaisia käsittelytapoja, kuten hyväksyminen, välttäminen, siirtäminen, jakaminen ja lievittäminen. Kriisien vaikutusten välttämiseksi kansainvälisissä toimitusketjuissa keskeisiksi riskienhallinnan toimenpiteiksi nousi toiminnan hajauttaminen, kriittisten komponenttien varmuusvarastot ja joustavuus toiminnassa. Riskien seurannassa tulisi pystyä toimeenpanemaan todetut toimenpiteet. Seurannassa on myös tärkeää parantaa toimitusketjujen näkyvyyttä ja luoda verkostot, joista pystytään saamaan ajankohtaista tietoa mahdollisissa kriisitilanteissa.

Vaikka erilaisilla toimenpiteillä pystytään parantamaa toimitusketjujen häiriöidensietokykyä kriisitilanteissa, eivät tehtävät toimet saa luoda liian suuria kustannuksia. Tehtävien toimenpiteiden tulee siis tasapainottaa riskiensietokyky ja kustannustehokkuus.